Suuntaviivojen perusteella on selvää, että työelämän kehittäminen ja sosiaalisten oikeuksien pilarin toimeenpano ovat Brysselissä myös tulevan viisivuotiskauden ytimessä. Nähtäväksi jäävät aloitteiden muoto ja millä kunnianhimon tasolla esitykset ovat.
Tällä viikolla Suomessa käydään vilkasta EU-keskustelua Turun Eurooppa-foorumissa. Suomen kesälomien aikana Brysselissä poliittinen työ jatkui vilkkaana. Uusi parlamentti järjestäytyi heinäkuussa poliittisiin ryhmiin ja valitsi komission johtaja Ursula von der Leyenin jatkokaudelle. Istunnossa esiteltiin tulevan komission poliittiset suuntaviivat, jotka ohjaavat komission toimintaa seuraavat viisi vuotta.
Painopisteinä ovat Euroopan kilpailukyvyn vahvistaminen, ilmastopolitiikan jatko ja eurooppalainen turvallisuus sekä puolustus. Johtavia teemoja ovat sääntelyn yksinkertaistaminen ja liiketoiminnan esteiden purkaminen. Ilmastotavoitteista pidetään kiinni, mutta painopiste siirtyy nykyisen lainsäädännön toimeenpanoon, investointien vauhdittamiseen ja teollisuuden päästövähennyksiin.
Työelämäpuolella aiotaan vihdoin panostaa oikeudenmukaiseen siirtymään, johon luvataan aiempaa merkittävästi enemmän varoja seuraavassa pitkäaikaisbudjetissa. Komissio sitoutuu myös toteuttamaan laatutyöpaikkojen tiekartan yhdessä työmarkkinaosapuolien kanssa. Kartan on tarkoitus tukea oikeudenmukaisia palkkoja ja työoloja sekä oikeudenmukaisia siirtymiä ennen kaikkea TES-neuvottelujen kautta.
Aiheet ovat kauan olleet suomalaisille palkansaajille tärkeitä ja on myönteistä, että myös EU-tasolla panostetaan muutostilanteiden tukemiseen. Myös Suomessa tähän ajankohtaiseen haasteeseen toivoisi satsattavan enemmän, jotta ihmiset eivät jää oman onnensa nojaan, kun työelämä ja yhteiskunta muuttuvat.
Tekoälyä, digitalisaatiota ja oikeutta olla tavoittamattomissa
Komissio jatkaa myös sosiaalisten oikeuksien pilarin toimeenpanoa uuden toimintasuunnitelman myötä ja keskittyy digitalisaation vaikutuksiin työelämässä. Tarkasteluun tulevat tekoälyn vaikutukset työelämään, etätyö ja jatkuvasti hereillä olevan yhteiskunnan vaikutukset psykososiaaliseen terveyteen. Von der Leyen sitoutuu suuntaviivoissa myös tekemään esityksen oikeudesta olla tavoittamattomissa. Nämäkin ovat palkansaajille hyviä uutisia, sillä muutokset ovat työelämän kannalta merkittäviä ja yhteinen sääntely EU-tasolla on järkevää, kun ilmiöt eivät ole vain kansallisia.
Työ Euroopan sosiaalidialogin vahvistamiseksi jatkuu myös tulevalla viisivuotiskaudella. Komission johtaja sitoutuu työmarkkinaosapuolten kanssa työmarkkinavuoropuheluun, johon liittyvä sopimus on tarkoitus solmia tammikuussa 2025.
Suuntaviivoista löytyy muitakin tavoitteita, jotka vaikuttavat merkittävästi yhteiskuntaan ja työntekijöihin. Niistä mainittakoon köyhyyden vastainen strategia, kohtuuhintaisen asumisen suunnitelma ja sosiaalisen ilmastorahaston tehokas käyttöönotto tukemaan peruskorjauksia ja sen myötä kohtuuhintaista ja energiatehokasta asumista. Tulevassa komissiossa kohtuuhintaiselle asumiselle nimitetään myös oma komissaari.
Tasa-arvopuolella nimitetään niin ikään oma komissaari. Hänen tehtäväkseen tulee luoda tiekartta naisten oikeuksien toteutumiselle sekä luoda uudet strategiat LGBTIQ tasa-arvolle ja rasismin vastaiselle työlle vuoden 2025 jälkeen sekä uusia tasa-arvo strategia.
Suuntaviivojen perusteella on selvää, että työelämän kehittäminen ja sosiaalisten oikeuksien pilarin toimeenpano ovat Brysselissä myös tulevan viisivuotiskauden ytimessä. Nähtäväksi jäävät aloitteiden muoto ja millä kunnianhimon tasolla esitykset ovat. Myös uuden parlamentin rakenne ja yhteistyö ryhmien kesken ja niiden sisällä ratkaisevat, millaisella tasapainolla sopuja saadaan työelämähankkeiden ympärille rakennettua.
Maria Häggman
Kirjoittaja on STTK:n kansainvälisten asioiden päällikkö.