Budjettiriihen esityksistä unohtui oikeudenmukaisuus ja toivo paremmasta

Hallituksen budjettiriihessä laitettiin lähinnä toimeen aiempia hallitusohjelman ja kehysriihen päätöksiä. Alijäämä kasvaa ensi vuonna 12,2 miljardiin euroon. Kovasta sopeutuksesta huolimatta – tai oikeastaan sen vuoksi – talouskasvu hyytyy, velkasuhde ei taitu ja alijäämät kasvavat.

– Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on varoittanut, että matalasuhdanteeseen osuva sopeutus usein epäonnistuu velkasuhteen kääntämisessä. Finanssipolitiikan liiallinen kiristäminen uhkaakin pidentää Suomen taantumaa entisestään ja alentaa pysyvästi kasvunäkymiä, STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà toteaa.

Julkisen talouden vahvistamiseksi olisi STTK:n mielestä ollut tarjolla oikeudenmukaisempiakin keinoja, jotka eivät olisi leikanneet talouskasvua.
– Esimerkiksi yksityisten lääkärikäyntien Kela-korvausten kasvattaminen ei ole lisännyt lääkärikäyntejä tai purkanut hoitojonoja, mutta lisää julkisia menoja puoli miljardia euroa hallituskauden aikana. Käytännössä korvausten kasvattaminen kohdistui jo ennestään yksityisiä lääkäripalveluita käyttäviin. Kela-korvausten peruminen olisi helppo tapa vahvistaa julkista taloutta, Lainà ehdottaa.

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennuksen korjaaminen on ollut jo pitkään taloustieteilijöiden suosima ja STTK:nkin kannattama keino vahvistaa julkista taloutta.
– Asiaan olisi pitänyt vihdoin puuttua. Listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennus vääristää investointeja ja heikentää tuottavuuden kasvua. Sen korjaaminen puolestaan vahvistaisi julkista taloutta ja vauhdittaisi talouskasvua.

Osaamisesta leikkaaminen lyhytnäköistä politiikkaa

Hallituksen budjettiriihi ei onnistunut luomaan toivoa ja luottamusta tulevaisuuteen, mitä olisi nyt kipeästi kaivattu taantuman selättämiseksi ja kansakunnan yhtenäistämiseksi.
– Myönteistä budjettiriihen päätöksissä sentään on maksuttomien oppimateriaalien palautus toisen asteen koulutuksessa kahdeksantoista vuotta täyttäneille. Sen sijaan korvaavat säästöt toisen asteen hankerahoituksesta ja ammatillisen koulutuksen strategiarahoituksesta nipistämällä eivät ole perusteltuja. Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen saa jatkoa, ja jälleen osaamisesta leikataan. Tämä on hallituksen lyhytnäköistä politiikkaa, joka ei vahvista julkista taloutta pidemmällä aikavälillä, Lainà kritisoi.

Maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisestä leikataan 58 miljoonaa euroa.
– Tehokas kotoutuminen on tärkeää maahanmuuttajien työllistymisen kannalta. Siitä leikkaaminen vaikeuttaa Suomeen sopeutumista ja on myös huonoa työllisyyspolitiikkaa.

STTK arvioi myös, että alennetuista väylämaksuista luopuminen kasvattaa elinkeinoelämän kuljetuskustannuksia ja heikentää osaltaan Suomen kilpailukykyä.

Lisätietoja STTK:ssa: Patrizio Lainà, puhelin 040 583 4432.

Ajankohtaista

19.2.2025

Järjestöjen kannanotto: Ammatillinen koulutus turvaa kasvun, lisäleikkauksia ei tarvita

Lue
19.2.2025

Eettinen kuormitus kasvaa resurssien vähetessä

Lue
18.2.2025

Uudistukset ajoivat nuorten työpajatoiminnan kriisiin – Jytyn Voima: ”Päätöksissä on unohdettu nuoret”

Lue
18.2.2025

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta, HE 198/2024 vp

Lue
17.2.2025

Miten pidennämme työuria? Tutkijaseminaari 27.2.

Lue
17.2.2025

Kestävä asuminen alkaa meistä kaikista

Lue
14.2.2025

Pro ilmoitti uudesta lakosta teknologiateollisuuteen

Lue
14.2.2025

Maa on jäässä tai kärsä kipeä

Lue