Budjettiriihen esityksistä unohtui oikeudenmukaisuus ja toivo paremmasta

Hallituksen budjettiriihessä laitettiin lähinnä toimeen aiempia hallitusohjelman ja kehysriihen päätöksiä. Alijäämä kasvaa ensi vuonna 12,2 miljardiin euroon. Kovasta sopeutuksesta huolimatta – tai oikeastaan sen vuoksi – talouskasvu hyytyy, velkasuhde ei taitu ja alijäämät kasvavat.

– Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on varoittanut, että matalasuhdanteeseen osuva sopeutus usein epäonnistuu velkasuhteen kääntämisessä. Finanssipolitiikan liiallinen kiristäminen uhkaakin pidentää Suomen taantumaa entisestään ja alentaa pysyvästi kasvunäkymiä, STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà toteaa.

Julkisen talouden vahvistamiseksi olisi STTK:n mielestä ollut tarjolla oikeudenmukaisempiakin keinoja, jotka eivät olisi leikanneet talouskasvua.
– Esimerkiksi yksityisten lääkärikäyntien Kela-korvausten kasvattaminen ei ole lisännyt lääkärikäyntejä tai purkanut hoitojonoja, mutta lisää julkisia menoja puoli miljardia euroa hallituskauden aikana. Käytännössä korvausten kasvattaminen kohdistui jo ennestään yksityisiä lääkäripalveluita käyttäviin. Kela-korvausten peruminen olisi helppo tapa vahvistaa julkista taloutta, Lainà ehdottaa.

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennuksen korjaaminen on ollut jo pitkään taloustieteilijöiden suosima ja STTK:nkin kannattama keino vahvistaa julkista taloutta.
– Asiaan olisi pitänyt vihdoin puuttua. Listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennus vääristää investointeja ja heikentää tuottavuuden kasvua. Sen korjaaminen puolestaan vahvistaisi julkista taloutta ja vauhdittaisi talouskasvua.

Osaamisesta leikkaaminen lyhytnäköistä politiikkaa

Hallituksen budjettiriihi ei onnistunut luomaan toivoa ja luottamusta tulevaisuuteen, mitä olisi nyt kipeästi kaivattu taantuman selättämiseksi ja kansakunnan yhtenäistämiseksi.
– Myönteistä budjettiriihen päätöksissä sentään on maksuttomien oppimateriaalien palautus toisen asteen koulutuksessa kahdeksantoista vuotta täyttäneille. Sen sijaan korvaavat säästöt toisen asteen hankerahoituksesta ja ammatillisen koulutuksen strategiarahoituksesta nipistämällä eivät ole perusteltuja. Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen saa jatkoa, ja jälleen osaamisesta leikataan. Tämä on hallituksen lyhytnäköistä politiikkaa, joka ei vahvista julkista taloutta pidemmällä aikavälillä, Lainà kritisoi.

Maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisestä leikataan 58 miljoonaa euroa.
– Tehokas kotoutuminen on tärkeää maahanmuuttajien työllistymisen kannalta. Siitä leikkaaminen vaikeuttaa Suomeen sopeutumista ja on myös huonoa työllisyyspolitiikkaa.

STTK arvioi myös, että alennetuista väylämaksuista luopuminen kasvattaa elinkeinoelämän kuljetuskustannuksia ja heikentää osaltaan Suomen kilpailukykyä.

Lisätietoja STTK:ssa: Patrizio Lainà, puhelin 040 583 4432.

Ajankohtaista

11.12.2024

Taksimatkojen enimmäiskorvaukset vuodelle 2025

Lue
11.12.2024

Kilpailukyky ennätystasolla – palkankorotuksia tarvitaan tukemaan kokonaiskysyntää

Lue
4.12.2024

Meto ja YT: Metsäalalla työskenteleviin kohdistetut paineet ja kritiikki ovat liikaa

Lue
4.12.2024

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola: Kasvu edellyttää osaamisen vahvistamista

Lue
4.12.2024

KthLiitto: Kela vähentää henkilöstöä ja toimitiloja vuonna 2025

Lue
4.12.2024

Ruotsin mallilla palkkakuoppaan – hallituksen lakiesitys uhkaa naisvaltaisten alojen palkkakehitystä

Lue
3.12.2024

Lauri Kujala STTK-Opiskelijoiden puheenjohtajaksi 

Lue
3.12.2024

Jytyn argumentit: Miksi vientimalli on Suomelle virhe?

Lue