Yksityisiltä työvoimapalveluilta on vaadittava tuloksia

Työvoimapalveluita koskevassa keskustelussa nousee yhä enemmän esiin yksityisen sektorin rooli palveluiden tuottamisessa. Yksityisen sektorin hyödyntämisessä tulee kuitenkin muistaa kustannusvaikuttavuus ja palveluiden laatu. 

Työvoimapalvelut uudistuvat urakalla. Vuodenvaihteessa niiden järjestämisvastuu siirtyy työllisyysalueille. Lisäksi hallitus suunnittelee pohjoismaisen työnhaun palveluprosessin keventämistä ja yksityisen sektorin roolin edistämistä työvoimapalveluiden järjestämisessä.  

Toistaiseksi yksityisten palveluiden roolin edistäminen perustuu lähinnä tiedonsaantioikeuksien lisäämiseen. Työ- ja elinkeinoministeriön keväällä lausunnoille lähettämän arviomuistion mukaan työnhakijoiden olisi tarjottava tietyt tietonsa yksityisen sektorin toimijoille työttömyysturvasanktioinnin uhalla. Samalla yksityisen sektorin toimijoiden puheenvuoroissa on viitteitä toiveisiin ylipäänsä vahvemmasta roolista työvoimapalveluiden järjestämisessä. 

Onkin oiva aika tarkastella yksityisen sektorin roolia työvoimapalveluiden tuottamisessa. Palveluiden tarkoitus on edistää työllistymistä tai palveluihin ohjaamista. Yksityisen sektorin osalta palveluiden vaikuttavuutta on kuitenkin tällä hetkellä lähes mahdoton arvioida, sillä tarvittavaa tietoa ei ole saatavilla.

Yksityisten palveluiden kustannushyödyistä ei juurikaan näyttöä

Yksityisen sektorin roolin kasvattamiseen työvoimapalveluiden järjestämisessä tulisi ylipäänsä suhtautua varauksella. Kansainvälinen tutkimuskirjallisuus ei juurikaan anna tukea sille, että yksityinen sektori pystyisi tuottamaan palvelut julkista kustannustehokkaammin. Itse asiassa useampi asiaa empiirisesti ja hyvien koeasetelmien avulla tarkasteleva tutkimus löytää pikemminkin näyttöä siitä, että julkisen sektorin tuotanto on kustannustehokkaampaa.  

Lisäksi yksityisen sektorin palveluiden liian voimakkaaseen käyttöön liittyy vaara niin sanotusta kermankuorinnasta ja työnhakijoiden palveluiden heikkenemisestä. Yksityisten palveluiden tuottajien kannattaa taloudellisesta näkökulmasta valita helposti työllistyviä työnhakijoita palveluihinsa. Jos tätä ei estetä, yksityiset palveluntuottajat voivat rahastaa valitsemalla palveluihinsa helposti työllistyviä asiakkaita. Toisaalta jos yksityisille palveluntarjoajille allokoidaan tietty määrä työttömiä työnhakijoita ja maksu perustuu tietyn osan työllistymiseen, palveluntarjoajilla voi olla houkutus keskittyä osaan helpoiten työllistyvistä työnhakijoista. Muiden palveluntarjoajalle allokoitujen (lue: vaikeammin työllistyvien) hakijoiden palvelu voi jäädä heikoksi. 

Palveluiden laatu ja vaikuttavuus ytimeen 

Yksityisten työvoimapalveluiden toimintaedellytysten parantamisen sijaan pitäisi keskittyä palveluiden onnistumisen edellytysten varmistamiseen niin resurssoinnin kuin palvelumallin viilaamisen suhteen. Yksityisiä työvoimapalveluita voi hyödyntää julkisten tukena ja erityisesti tiettyjen erityisryhmien työllisyyden edistämisessä. Tältä osin yksityisten palveluiden hyödyntämisessä tulisi kuitenkin muistaa:

• Vaikuttavuuden arviointi. Jos työvoimapalveluissa hyödynnetään yksityistä sektoria, myös yksityisen sektorin tuottamien palvelujen vaikutuksia pitäisi arvioida systemaattisesti. Tämä edellyttää ajantasaista aineistoa. Suomessa on säädäntöä, joka velvoittaa yksityiset työvoimapalveluiden tuottajat tarjoamaan tietoa toiminnastaan. Tietoa on kerätty viimeksi vuonna 2005. Tiedonkeruusta on tehtävä säännöllistä, ja kertynyttä tietoa on rekisteriaineistojen tukena hyödynnettävä vaikutusarvioinnissa.  

• Yksityisten palveluiden laatua on kohennettava. On epäselvää, miten laadukkaita yksityiset palvelut nykyisellään ovat. Yksityisille palveluille voitaisiin asettaa erilaisia laatuvaatimuksia (esimerkiksi palveluiden sisällöt tai niitä tarjoavan henkilökunnan koulutus- ja osaamisvaatimukset). Myös tulostavoitteiden asettamista tulisi harkita. 

• Sopimuksiin on kiinnitettävä huomiota. Tutkimuskirjallisuuden mukaan yksi keskeinen haaste on yksityisten palveluiden tarjoajien kanssa tehtävien sopimusten suunnittelu. Epäonnistuneet sopimukset voivat johtaa esimerkiksi niin sanottuun kermankuorintaan. Yksityisten toimijoiden kanssa tehtäviin sopimuksiin on kiinnitettävä erityistä huomiota ja niihin on luotava kannusteet toimia työllisyydenhoidon ja julkisen talouden näkökulmasta onnistuneesti.  

Tom-Henrik Sirviö 
Kirjoittaja on STTK:n ekonomisti.