Kesäduunari-infoon yhteyttä ottaneita mietitytti tänäkin vuonna erityisesti palkka, työajat ja työsopimuksiin liittyvät pulmat. Toista kesää kesäduunarineuvojana toiminut Vee Tirinen halua muistuttaa työnantajia siitä, että nuoret eivät vielä välttämättä tunne kaikkia työelämän sääntöjä. Apua ja tukea kuitenkin saa, jos sitä uskaltaa pyytää.
Monenlaiset sopimusmuodot hämmentävät
SAK:n, Akavan ja STTK:n tarjoaman Kesäduunari-infon tavoitteena oli aiempien vuosien tapaan neuvoa nuoria kesätöihin liittyvissä kysymyksissä ja ongelmatilanteissa sekä lisätä heidän työelämätietouttaan. Monilla yhteydenottajilla oli edelleen kehitettävää työelämän peruskäsitteiden tuntemuksessa.
Paljon kysymyksiä herättivät tänäkin vuonna vaihtelevan työajan sopimukset, kuten niin sanotut nollatuntisopimukset.
– Monelle yhteydenottajalle tuli yllätyksenä, että työnantajan ei ole pakko tarjota työtunteja, eikä työntekijä ole velvoitettu ottamaan vuoroa vastaan. Jossain tapauksissa kesätyöntekijälle oli määrätty odotettua enemmän työtunteja, koska hän oli työsopimuksessa tietämättään suostunut lisätyöhön. Sopimukseen saattaa päättyä tällaisia epätoivottuja asioita, jos nuori ei tunne työelämän käsitteitä.
Tirisen mukaan myös keikkatyösopimukset, eli sopimukset, joissa työntekijä kutsutaan tarvittaessa töihin, näkyivät Kesäduunari-infon yhteydenotoissa.
– Monille oli epäselvää, että allekirjoitettu keikkasopimus ei ole työsopimus, vaan siinä sovitaan lyhyiden määräaikaisten työsuhteiden ehdoista. Esimerkiksi sairausajan palkanmaksu on keikkatyössä epävarmempaa, sillä työsuhde ei ole voimassa työvuorojen välillä.
Useimmat epäselvyydet saadaan ratkaistua yhteistyössä
Tirinen kertoo, että joidenkin kesätyöntekijöiden kanssa oli tehty työsopimuksen sijaan niin sanottuja kevytyrittäjäsopimuksia, joissa työntekijät katsotaan itsenäisiksi ammatinharjoittajiksi. Nuoret eivät aina tiedä tarkasti, mitä allekirjoittavat ja miksi sillä on merkitystä, millaiseen sopimukseen nimi laitetaan.
– Niin kutsuttu kevytyrittäjyys istuu huonosti perinteiseen kesätyöhön, esimerkiksi jäätelökioskin myyjän työhön. Yrittäjänä pitäisi pystyä muun muassa itse hinnoittelemaan tuotteet ja päättämään työajoista.
Loppukesällä työntekijöiden maksamattomat palkat korostuivat yhteydenotoissa.
– On todella harmi, jos ensimmäisessä kesätyössä oman palkan perään pitää kysellä.
Tirinen painottaa, että nuorille työntekijöille pitää antaa riittävästi tukea myös ihan perusasioissa, etenkin ensimmäisessä työpaikassa. Kysymyksissä ja ongelmatilanteissa ei tarvitse jäädä yksin. Neuvoa voivat pyytää nuorten lisäksi heidän vanhempansa sekä työnantajat.
– Ei pitäisi olettaa, että kaikki työelämän perusasiat ovat automaattisesti hallussa, etenkään niillä, joilla on vähemmän kokemusta. Nuoret ovat älykkäitä ja vastuullisia. Kun heille annetaan riittävästi tietoa oikeuksistaan, he rohkaistuvat usein ottamaan esille ongelmatilanteet työnantajan kanssa. Useimmat epäselvyydet ja haasteet saadaan ratkaistua hyvässä hengessä yhteistyössä työnantajan kanssa.