Hallitus ja työmarkkinajärjestöt pohtivat parhaillaan hallitusohjelman kirjauksen pohjalta toimia eläketurvan uudistamiseksi. Tavoite on 31.1. 2025 mennessä tehdä uudistusehdotukset maan hallitukselle jatkotoimia varten.
Ehdotusta valmistelee työmarkkinajärjestöjen työryhmä, jossa myös STTK on mukana. Sen rinnalla toimii kolmikantainen työryhmä, jossa työmarkkinajärjestöjen lisäksi edustus on sosiaali- ja terveys- sekä valtiovarainministeriöstä. Lisäksi asiantuntijana on Eläketurvakeskus.
Miksi tarvitaan eläkeuudistus?
Eläkejärjestelmä vaatii aika ajoin huoltotoimia, joilla pyritään varmistamaan, että järjestelmä on toimiva ja luotettava niin nykyisille kuin tulevillekin eläkeläisille. Keskeistä on huolehtia siitä, että eläkkeiden taso on riittävä ja että eläkejärjestelmä on rahoituksellisesti kestävällä pohjalla. Näin eläkelupauksesta pidetään kiinni ja myös varmistetaan, että järjestelmä on oikeudenmukainen eri sukupolville.
Tällä hetkellä työeläkejärjestelmä on varsin hyvässä kunnossa. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö eläkeuudistusta tarvittaisi. Erityisesti ennustettua alhaisempi syntyvyys luo pitkällä aikavälillä haasteita eläkkeiden rahoitukseen.
Kyse ei kuitenkaan ole laajamittaisesta eläkeuudistuksesta vaan ennemminkin eläkejärjestelmän määräaikaishuollon tarpeesta.
Edellinen isompi uudistus astui voimaan vuonna 2017. Miten se on toiminut?
Vuoden 2017 eläkeuudistuksessa nostettiin eläkeikää ja tehtiin muutoksia eläkkeen karttumiseen. Uudistuksessa otettiin käyttöön myös kaksi uutta eläkelajia: osittainen vanhuuseläke ja työuraeläke. Uudistuksen keskeinen tavoite oli pidentää työuria ja varmistaa eläkejärjestelmän rahoituksellinen kestävyys.
Vuoden 2017 eläkeuudistus on toiminut oikein hyvin. Keskeinen tavoite eläkkeellesiirtymisiän noususta on toteutunut jopa etuajassa. Myös rahoituksen pitkän aikavälin näkymät ovat parantuneet.
Mitkä asiat yleensä ovat keskeisiä eläkejärjestelmän toimivuuden ja vakauden näkökulmasta?
Eläkejärjestelmän avulla varaudutaan sosiaalisiin riskeihin, jotka liittyvät paitsi vanhuuteen, myös työkyvyttömyyteen ja perheen huoltajan kuolemaan. Keskeisin eläkejärjestelmän tehtävä on turvata riittävät eläkkeet ihmisille näissä tilanteissa. Eläkejärjestelmä ei ole toimiva, mikäli se ei täytä tätä ydintehtäväänsä.
Eläkkeiden riittävyys on turvattava pitkällä aikavälillä eri sukupolville. Se edellyttää, että järjestelmä on rahoituksellisesti vakaalla pohjalla.
Työeläketurvan rahoitus perustuu jakojärjestelmään, jossa suurin osa työeläkemenosta rahoitetaan työntekijöiltä ja työnantajilta vuosittain kerättävillä eläkevakuutusmaksuilla. Noin viidesosa menosta rahoitetaan eläkerahastojen sijoitustuottojen avulla. Toimivuus ja vakaus edellyttävät, että eläkejärjestelmään tulee riittävästi tuloja pitkällä aikavälillä.
Mitkä ovat STTK:n keskeiset tavoitteet eläkeuudistukselle?
STTK kannattaa nykyistä hajautettua ja etuusperäistä eläkejärjestelmää, jossa on useita eri tyyppisiä työeläkevakuuttajia ja jossa etuuden taso määräytyy ansiotason ja työhistorian perusteella.
STTK:n keskeinen tavoite on varmistaa, että lakisääteinen työeläkejärjestelmä turvaa niin yksityisen kuin julkisen sektorin työntekijöille kohtuullisen eläkeaikaisen toimeentulon.
Pidämme tärkeänä, että eläkelupauksesta ja työeläkejärjestelmän perusperiaatteista pidetään kiinni. Järjestelmän on oltava oikeudenmukainen niin eri sukupolvien kuin myös sukupuolten välillä.
On tärkeää, että eläkkeiden rahoitus on kestävällä ja vakaalla pohjalla. Tässä on keskeistä muun muassa se, että työllisyys ja työurien pituudet kehittyvät suotuisasti. Oleellista on, että työntekijät voivat hyvin ja jaksavat työssään. STTK:lle työhyvinvointia, työkykyä ja työssä jaksamista parantavat toimet ovat tärkeitä myös eläkejärjestelmää uudistettaessa.
Uudistuksen yhteydessä maan hallitus on nostanut esiin tarpeen automaattisista vakauttajista. Mitä se tarkoittaa?
Eläkeuudistuksen toimeksiannon mukaan eläkevakuutusmaksutason pitkän aikavälin konkreettiseen vakauttamiseen tulisi löytää keino, jossa työeläkejärjestelmä sopeutuu mahdollisiin talouden shokkeihin sääntöpohjaisen vakautusjärjestelmän avulla. Tämän tyyppistä vakautuskeinoa voidaan kutsua lyhyesti automaattiseksi vakauttajaksi.
Erilaisia vakautusjärjestelmiä voi olla hyvin monenlaisia. Yleensä automaattisella vakauttajalla tarkoitetaan järjestelyä, jossa vakautusjärjestelmä reagoi ennalta sovittujen sääntöjen mukaisesti valittuun tekijään, kuten järjestelmän rahoitukselliseen tilanteeseen.
Tällä hetkellä elinaikakerroin on esimerkki käytössä olevasta automaattisesta vakauttajasta. Elinaikakerroin leikkaa eläkkeen alkaessa eläketasoa sen mukaan, miten keskimääräinen elinikä kasvaa.
Mitä, jos työmarkkinajärjestöjen kesken ei synny yhteistä näkemystä tarvittavista toimenpiteistä?
Työmarkkinajärjestöt käyvät parhaillaan neuvotteluita eläkeuudistuksesta ja neuvotteluille on annettu aikaa 31.1.2025 saakka. Maan hallitus toteaa ohjelmassaan, että hallitus on sitoutunut tekemään tarvittavat päätökset, mikäli työmarkkinajärjestöt eivät yhdessä hallituksen kanssa löydä yhteisymmärrystä muutoksista tammikuuhun 2025 mennessä.
Miten neuvotteluiden päättymisen jälkeen mahdollinen prosessi etenee?
Jos työmarkkinajärjestöt pääsevät yhteisymmärrykseen eläkeuudistuksen sisällöstä, maan hallitus arvioi, täyttääkö se hallituksen uudistukselle asettamat tavoitteet.
Koska Suomen työeläkejärjestelmä on lakisääteinen, neuvottelutuloksen syntymisen jälkeen ministeriön johdolla alkaa lainsäädännön valmistelu. Eläkelainsäädännön valmistelu tapahtuu kolmikantaisesti, mikä tarkoittaa, että myös työmarkkinajärjestöt ovat mukana valmisteluprosessissa.
Milloin eläkeuudistus aikaisintaan voi tulla voimaan?
Huolellinen lakien valmistelu vie oman aikansa. Etenkin lakimuutosten kokonaismäärä vaikuttaa valmisteluaikatauluun.
Esimerkiksi vuoden 2017 eläkeuudistuksen neuvottelut päättyivät sopimukseen vuoden 2014 syksyllä. Tästä alkoi lainvalmisteluprosessi, jonka päätteeksi hallituksen esitys annettiin eduskunnalle syksyllä 2015. Sen jälkeen itse muutokset astuivat voimaan pääsääntöisesti vuoden 2017 alussa, mutta osa muutoksista tuli voimaan asteittain. Esimerkiksi vanhuuseläkeiän nousu toteutettiin asteittain syntymävuoden perusteella.
Voivatko suomalaiset luottaa suomalaiseen työeläkejärjestelmään?
Kyllä voivat. Suomalainen työeläkejärjestelmä on perusperiaatteiltaan vahva. Luottamusta lisää se, että ansaituilla eläkkeillä on perustuslain takaama vahva suoja.
Myös työeläkejärjestelmän kestävyys on hyvä. Järjestelmää on myös uudistettu aktiivisesti ja vastuullisesti vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.
Kysymyksiin vastasi STTK:n juristi Samppa Koskela.