Suomen taloutta on pidetty vientivetoisena. Mutta eurooppalaisessa vertailussa emme sitä enää ole.
Suomen taloutta on totuttu pitämään vientivetoisena. Viennin suuri osuus bruttokansantuotteesta on tyypillistä pienelle avoimelle taloudelle, kuten Suomelle. Enää tämä tieto ei pidä täysin paikkaansa.
Suomen viennin osuus on 41 prosenttia bruttokansantuotteesta (bkt), mikä on sama taso kuin tämän vuosituhannen alussa. Tärkeimmät kilpailijamaat sen sijaan ovat kasvattaneet vientiään tällä vuosituhannella. Suomi ei ole enää vientivetoinen maa eurooppalaisessa vertailussa.
Suomella olisi potentiaalia kasvattaa viennin osuutta 10–20 prosenttiyksikköä suhteessa bkt:hen, jotta olisimme muiden vastaavien maiden tasolla. Ilman viennin kasvua Suomen talouden kasvu jää heikoksi.
Onko Suomi Euroopan sairas mies?
Viennin osuus bruttokansantuotteesta oli vuonna 2000 Suomessa 42, Ruotsissa 43 ja Tanskassa 45 prosenttia. Nämä kolme pohjoismaata olivat lähes tasoissa vientikisassa. Saksassa viennin osuus oli samaan aikaan vain 31 prosenttia. Saksan taloutta kutsuttiin syystäkin “Euroopan sairaaksi mieheksi”. Saksa onnistui kuitenkin tekemään muutoksia, joilla viennin kilpailukyky palautui ja vienti lähti kasvuun.
Suomea vaivasivat vuosituhannen alussa metsäteollisuuden ongelmat paperin kysynnän hiipuessa.
Finanssikriisiin mennessä (2008) Tanska ja Ruotsi olivat saaneet vientinsä vauhtiin. Tanskan vienti oli jo 54 ja Ruotsin vienti 49 prosenttia suhteessa bkt:hen. Saksa oli saavuttanut Suomen, sillä sen viennin osuus oli noussut 44 prosenttiin Suomen vastaavan ollessa 45. Suomea vaivasivat vuosituhannen alussa metsäteollisuuden ongelmat paperin kysynnän hiipuessa. Sen taustalla puolestaan oli sähköisen viestinnän kehittyminen, eikä paperia enää tarvittu yhtä paljon kuin aieimmin. Suomessa paperitehtaita suljettiin ylikapasiteetin purkamiseksi. Paperin valmistuksen väheneminen heikensi korkean jalostusasteen tuotannon osuutta Suomen viennistä.
Varsinainen isku Suomen vientiin tuli kuitenkin vasta Nokian matkapuhelinten valmistuksen ajauduttua vaikeuksiin 2010-luvun taitteessa. Viennin osuus putosi nopeasti 45 prosentista 36:een. Matkapuhelinten vienti oli korkean jalostusasteen vientiä ja sen loppuminen pudotti merkittävästi viennistä saatuja tuloja.
Viime vuonna Suomen viennin osuus bkt:sta oli 41 prosenttia, ja vastaavasti Ruotsin 53 ja Tanskan 69. Saksakin oli selvästi Suomen edellä, kun sen viennin bkt-osuus oli 47 prosenttia. Jopa Kreikassa viennin osuus oli Suomea suurempi, 45 prosenttia bkt:sta!
Kuinka tässä näin kävi?
Miten ihmeessä tässä pääsi käymään näin? Selityksiä on varmasti monia, kuten Suomen viennin yksipuolinen rakenne, vähäiset investoinnit tutkimukseen ja kehitykseen, Venäjän viennin loppuminen ja niin edelleen.
Suomen vienti koostuu suurelta osin investointitavaroista ja meillä on vähän kuluttajatuotteita, joita voi viedä maailmalle. Matalan jalostusarvon tuotteiden osuus on myös melko suuri. Näitä ovat erilaiset raaka-aineet ja puolivalmisteet. Matalan jalostusarvon vientituotteita ei voi hinnoitella korkealle, vaan päinvastoin niiden hinnat laskevat trendinomaisesti pidemmällä aikavälillä. Nokian jälkeen innovaatioiden kaupallistaminen ei ollut kovin vahvaa.
Suomen palveluiden vienti on kasvanut viime vuosina hyvin, mutta niiden vienti ei vielä riitä kattamaan palveluiden tuontia. Tanskan vientimenestyksen taustalla on lääketeollisuus ja sen yksi yritys Novo Nordisk. Ruotsi puolestaan on menestynyt hyvin palveluiden viennissä ja erityisesti ict-palveluissa. Ruotsin teollinen rakenne on monipuolisempi, josta autoteollisuus ja kulutustavarat, kuten IKEA ja H&M, ovat esimerkkejä. Saksa on pärjännyt hyvin teollista internetiä kehittämällä ja vallannut muun muassa Aasian markkinoita. Saksan teollisuuden menestys on tosin energian hinnan nousun myötä vaikeutunut parin viime vuoden aikana.
Entä mitä pitäisi tehdä?
Mitä nyt sitten tulisi tehdä, jotta Suomen vienti saadaan kasvuun?
Suomen on laajennettava vientiään uusille kasvaville aloille, kuten vihreään teknologiaan, bioenergiaan, digitalisaatioon ja hyvinvointiteknologiaan. Halpa ja puhdas sähkö auttavat Suomen kasvua vihreän siirtymän investoinneissa.
Suomen on laajennettava vientiään uusille kasvaville aloille, kuten vihreään teknologiaan, bioenergiaan, digitalisaatioon ja hyvinvointiteknologiaan.
On myös lisättävä t&k-panostuksia, mistä on jo olemassa parlamentaarisesti sovitut päätökset. Innovaatioiden kaupallistaminen ja viennin edistäminen ovat myös tärkeitä tekijöitä, jotta vienti saadaan kasvuun. Suomalaisten brändien kehittämisen pitää myös olla osa viennin edistämistä. Palveluviennissä on myös paljon mahdollisuuksia ja niistä syntyvä arvonlisäys on usein suurempaa kuin tavaraviennistä. Yritystukia, jotka säilyttävät yksipuolista tuotantorakennetta, tulisi karsia. Palkankorotuksista ei kannata tinkiä tulevilla neuvottelukierroksella, vaan pyrkiä takaisin korkean osaamisen taloudeksi, jossa osaamisesta maksetaan kunnon palkka.
Viennin kasvattaminen nopeasti on haasteellista. Tavoitteena keskipitkällä aikavälillä voisi olla EU-maiden keskimääräinen taso ja myöhemmin pohjoismainen taso, jossa viennin osuus on yli puolet bkt:sta.
Seppo Nevalainen
Kirjoittaja on STTK:n ekonomisti.