STTK:n lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle
1. Johdanto, yleiset huomiot
STTK pitää yleisesti tärkeänä, että ohjelma muistuttaa tasa-arvon edistämisen tärkeydestä ja nostaa tasa-arvoasiat paremmin esille hallitusohjelman toimeenpanossa. Hallitusohjelman kokonaisvaikutuksia sukupuolten tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen on arvioitava.
Tasa-arvo-ohjelma taustoittaa laajasti sukupuolten tasa-arvon keskeisiä ongelmakohtia ja korostaa tasa-arvotoimenpiteisiin ryhtymisen tärkeyttä. Tästä huolimatta tasa-arvoa edistävät konkreettiset toimenpiteet jäävät ohjelmassa verrattain vaatimattomiksi.
STTK kiinnittää huomiota hallitusohjelman sisäisiin ristiriitoihin sekä sen eri kirjausten heikentäviin vaikutuksiin sukupuolten tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen. Työlainsäädäntöhankkeissa toimeenpannaan uudistuksia, jotka vievät tasa-arvotavoitteita monilta osin väärään suuntaan. Esimerkiksi hallituksen esitys laiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain muuttamisesta (nk. työmarkkinamalli), määräaikaisten työsuhteiden perusteiden väljentämien sekä sote-järjestöjen rahoituksen leikkaukset suhteessa lähisuhdeväkivallan torjuntaan, heikentävät tasa-arvon toteutumista. Jos tasa-arvo-ohjelmasta on tarkoitus tehdä tosiasiallisesti vaikuttava, tulisi ohjelman toimenpiteiden ja hallituksen käytännön toimien olla linjassa keskenään. On mahdotonta edistää esimerkiksi naisten ja miesten välistä palkkatasa-arvoa, jos samaan aikaan naisvaltaisten alojen palkankorotuksia rajoitetaan lain tasolla tai palkka-avoimuutta edistetään kansallisesti vain minimitasolla. Yhtä lailla raskaus- ja perhevapaasyrjintää on mahdotonta kitkeä työelämästä, jos samaan aikaan helpotetaan entisestään tyypillisimpien syrjintämuotojen toteuttamista madaltamalla irtisanomiskynnystä sekä sallimalla määräaikaisuudet enintään vuodeksi ilman perustetta.
STTK myös huomauttaa, että vaikka ohjelmassa on todettu kunkin ministeriön vastaavan omalta osaltaan ohjelman toimenpiteistä, tulisi ministeriöiden välillä olla yhteistyötä tasa-arvon edistämisessä.
2. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen koulutuksessa
Huomionarvoisia heikennyksiä
Tasa-arvo-ohjelmassa todetaan, että naiset ovat miehiä koulutetumpia. Huomionarvoista on, että korkeampi koulutustaso ei kuitenkaan näy palkkauksessa ja sukupuolten välinen palkkaero on edelleen noin 15,4 %.
Hallitusohjelmassa tuodaan esiin, että Suomessa segregaatio on edelleen vahvaa verrattuna moniin muihin maihin. Segregaation lieventämiseksi esitetään tasa-arvoisten koulutuspolkujen vahvistamista ja stereotypioita purkavia työelämämielikuvia edistävää opinto-ohjausta kaikilla koulutusasteilla. Naisvaltaisten alojen palkkauksen parantaminen on konkreettinen ja tehokas tapa vähentää segregaatiota. Vientivetoisen työmarkkinamallin kirjaaminen lakiin toimisi tässäkin yhteydessä hyvin haitallisesti. Mikäli jatkossa naisvaltaisilla aloilla ei ole mahdollisuutta kuroa umpeen miesvaltaisten alojen korkeampia palkkoja, naisvaltaiset alat menettävät houkuttelevuuttaan entisestään myös jo koulutusvaiheissa ja alavalintoja tehtäessä.
Yhdenvertaisuussuunnittelu varhaiskasvatuksessa
Tasa-arvo-ohjelman mukaan erilaisissa selvityksissä on käynyt ilmi, että koulutuksen suunnitteluvelvoitteen noudattamisessa ja suunnitelmien laadussa on puutteita. Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämistyötä on siten jatkettava edelleen. STTK huomauttaa, että tästä huolimatta samaan aikaan yhdenvertaisuussuunnitelmien toimipaikkakohtainen laadintavelvoite varhaiskasvatuksessa on tarkoitus poistaa. Muutokselle ei ole esitetty lapsen edun mukaisia perusteita, minkä lisäksi velvoitteen poistaminen on ristiriidassa hallitusohjelman kirjauksen kanssa varhaiskasvatuksen laadun parantamisesta.
STTK ei pidä esitystä kannatettavana. Yhdenvertaisuuden edistäminen tulee huomioida suunnitelmallisesti ja kattavasti jo varhaiskasvatusvaiheessa. Normien purkaminen ja yhdenvertaisuussuunnitelman laadintavelvollisuuden keskittäminen varhaiskasvatuksessa heikentävät yhdenvertaisuuden edistämisen edellytyksiä. Ennen kaikkea esitys vaikuttaa haitallisesti syrjinnän vaarassa oleviin lapsiin ja heidän perheisiinsä.
Arjen rasismi ja syrjintä ilmenee monin eri tavoin ja sitä esiintyy yhtä lailla myös varhaiskasvatuksessa. Tästä syystä on ehdottoman tärkeää pitää kiinni niistä työkaluista ja suunnitelmallisista toimenpiteistä, joilla syrjintää voidaan kitkeä ja tehdä sitä helpommin havaittavaksi kullakin varhaiskasvatuksen toimipaikalla.
3.Tasa-arvon vahvistaminen työelämässä ja työn ja perheen yhteensovittamisen tukeminen
STTK pitää ensiarvoisen tärkeänä, että tasa-arvoa vahvistetaan työelämässä mahdollisimman laaja-alaisesti ja tehokkain toimenpitein. Samaan aikaan tulee varmistaa, ettei tasa-arvon kehityssuuntaa heikennetä esimerkiksi naisten työllistymistä hankaloittavin toimenpitein.
Työn ja perheen yhteensovittaminen
Tasa-arvo-ohjelmassa todetaan, että ohjelmassa ei seurata pääsääntöisesti toimenpidetasolla muita hallituskauden ohjelmia ja selvityksiä huolimatta siitä, että niillä on yhtymäkohtia tasa-arvokysymysten kanssa.
Hallitusohjelmakirjauksen mukaan ”hallitus seuraa perhevapaauudistuksen tuloksia, jatkaa työtä perhevapaiden tasaisemman jakautumisen puolesta sekä edistää isien perhevapaiden käyttöä.” STTK katsoo, että kyseinen kirjaus on niin keskeinen kolmanteen lukuun kuuluva toimenpide, että se olisi syytä kirjata toimenpidetasolla myös tasa-arvo-ohjelmaan ja ottaa huomioon ohjelman toteutumisen arvioinnissa.
On kannatettavaa, että työnantajille aiheutuvien vanhemmuuden kustannusten jakautumista ja korvaamista selvitetään verrokkimaiden esimerkkien pohjalta. Kustannusten tasainen jakautuminen on mahdollinen keino vaikuttaa raskaus- ja perhevapaasyrjintään sekä lisätä tasa-arvoa rekrytointiprosesseissa. On kuitenkin tärkeää huomioida, että jo nyt vanhemmuudesta aiheutuvia kustannuksia korvataan työnantajalle melko kattavasti, mutta kaikki työnantajat eivät ole näistä tietoisia tai niiden hakemisessa on vaikeutta (Kelan perhevapaakorvauksen käyttöönotto -selvityshanke 2022, s. 36). Tästä syystä erityisesti työnantajille suuntautuvaa koulutusta ja tietoa tulee tarjota jo olemassa olevista vanhemmuuden kustannusten korvauksista, jotta esimerkiksi rekrytointikynnys tietyissä tilanteissa madaltuisi.
STTK pitää tärkeänä, että työn ja perhe-elämän parempaa yhteensovittamista edistetään ja ei-synnyttävien vanhempien perhevapaiden käyttöä tuetaan. STTK:n myös kannattaa lasten hoidon tukien selvittämistä.
Syrjimättömyyden vahvistaminen työelämässä
Tasa-arvo-ohjelman tarkoituksena on tuoda konkretiaa hallitusohjelman kirjauksiin. Tavoitteesta huolimatta ohjelmassa ei esitetä toimenpiteitä raskaus- ja perhevapaasyrjinnän kitkemiseksi. Toimenpiteet-kohdassa on toistettu tavoite ”Tehostetaan raskaus- ja perhevapaasyrjinnän ehkäisyä” ja ilmoitettu kolmikantaisen ryhmän perustamisesta, joka etsii tehostamiskeinoja. Lisäksi teetetään oikeudellinen selvitys aiheesta. Kumpikaan kirjatuista toimenpiteistä ei ole raskaus- ja perhevapaasyrjintää ehkäisevä konkreettinen toimenpide, vaan vain lykkään yleisesti jo tiedossa olevan laajan ongelman ratkaisua.
Raskaus- ja perhevapaasyrjintä on ollut jo useita vuosikymmeniä työelämän ongelma, johon ei ole puututtu riittävän tehokkaasti. STTK toivoo, että nykyiset kirjaukset hallitusohjelmassa sekä tasa-arvo-ohjelmassa tehokkaista keinoista puuttua tähän syrjintään, eivät jäisi vain ohjelmakirjauksen tasolle. STTK pitää välttämättömänä, että raskaus- ja perhevapaasyrjintään puututaan lainsäädännön keinoin mahdollisimman tehokkaasti. Määräaikaisten työsopimusten perusteiden väljentämisestä sekä irtisanomiskynnyksen madaltamisesta on luovuttava. Näiden muutosten toteutuessa raskaus- ja perhevapaasyrjintätilanteet todennäköisesti yleistyisivät entisestään, ja tasa-arvokehitys ottaisi merkittäviä taka-askelia.
On syytä huomata, että mahdollisimman tehokkaalla raskaus- ja perhevapaasyrjinnän kitkemisellä olisi positiivisia vaikutuksia myös syntyvyyteen. Suomen nykyisen syntyvyyden ollessa huolestuttavan alhainen, perheen perustamiseen liittyvää turvaa tulisi lisätä.
STTK korostaa, että sääntelyn kehittämisessä tulisi olla johdonmukainen. On ristiriitaista olla toisaalta huolissaan työelämän syrjinnästä ja perheellistymisen haasteista ja toisaalta lisätä päätöksillä työelämän epävarmuutta, joilla tutkitusti on vaikutusta nimenomaan perhesuunnitteluun.
Kolmikantainen samapalkkaisuusohjelma
Samapalkkaisuusohjelmalla vuosille 2024–2027 voidaan vaikuttaa palkkaerojen kehitykseen, mikäli liittotaso saadaan mukaan yhteistyöhön palkkaerojen kaventamiseksi. STTK korostaakin, että samapalkkaisuustavoitteen edistämisessä työ- ja virkaehtosopimuksilla on merkittävä rooli. Tasa-arvo-ohjelmaan olisi syytä kirjata esimerkiksi samapalkkaohjelmaa koskevan osion yhteyteen maininta siitä, että neuvotteluosapuolia kannustetaan huomioimaan myös palkkatasa-arvon edistäminen.
Palkka-avoimuusdirektiivin implementointi
Hallitusohjelmakirjaus palkka-avoimuusdirektiivin implementoinnista ainoastaan sen minimitason mukaisesti, heikentää edellytyksiä palkkatasa-arvon edistämiseen. Jos palkka-avoimuusdirektiivin implementoinnilla tavoitellaan aidosti positiivisia tasa-arvovaikutuksia, tulee direktiivi saattaa kansallisesti täytäntöön mahdollisimman kunnianhimoisesti.
STTK katsoo myös, että palkka-avoimuusdirektiivi tulisi implementoida kansalliseen lainsäädäntöön mahdollisimman pian, jotta sukupuolten palkkaeroja voitaisiin kuroa umpeen nopeammin. Lopulta direktiivin vaatimat monet toimet esimerkiksi tiedonsaannin ja palkkojen läpinäkyvyyden lisäämiseksi ovat helposti toteutettavissa työpaikoilla, sillä rakenteita palkka-avoimuuden turvaamiseksi on jo olemassa. Esimerkiksi tasa-arvolaki edellyttää jo nyt muun muassa tasa-arvosuunnitelmien ja palkkakartoitusten tekemistä vähintään 30 henkilöä työllistävillä työpaikoilla. Näin ollen työpaikoilla on jo kokemusta palkkatietojen keräämisestä ja raportoinnista.
Kotoutumiseen liittyvät toimenpiteet
STTK katsoo, että ohjelman toimenpiteiden 7 ja 8 kohdalla pelkän seurannan lisäksi on syytä myös korjata mahdollisesti löytyviä epäkohtia. Nämä kaksi toimenpidettä edellyttävät konkreettisempia tavoitteita ja suunnitelmia.
Anonyymi rekrytointi
Anonyymin rekrytoinnin edistäminen on kannatettavaa. Sen ulottaminen myös valtiosektorin ulkopuolelle vaatii tiedon lisäämistä anonyymin rekrytoinnin käytännöistä ja hyödyistä laajemminkin.
4.Sukupuolten tasapuolisen osallisuuden ja edustuksen lisääminen
Tasa-arvo-ohjelmassa todetaan, että tasa-arvolain kiintiösäännös on edistänyt merkittävästi sukupuolten tasapuolista edustusta kunnanhallituksissa ja kunnallisissa lautakunnissa sekä valtionhallinnon valmistelevissa toimielimissä. Myös vaaleilla valituissa elimissä naiset ja miehet ovat suhteellisen tasavertaisesti mukana. Sen sijaan taloudellisessa päätöksenteossa valta jakautuu edelleen epätasaisesti, ja esimerkiksi naisten osuus yritysten toimitusjohtajista ja johtoryhmän jäsenistä on kasvanut varsin hitaasti.
Ohjelmassa on tuotu esiin, että ”parhaimmillaan sukupuolten tasa-arvo lisää yritysten kilpailukykyä ja kannattavuutta. Sukupuolten tasapuolista edustusta ja laajemmin moninaisuutta tuleekin lisätä yritysten kuten pörssiyhtiöiden, johtotehtävissä. Vaikka naisten määrä esihenkilöinä, johtajina tai erityisasiantuntijoina on kasvanut, toimivat miehet naisia useammin johtotehtävissä.”
STTK huomauttaa, että Suomella oli mahdollisuus panna täytäntöön minimitasoa kunnianhimoisemmin direktiivi naisten ja miesten aikaisempaa tasapuolisemmasta edustuksesta pörssiyhtiöiden hallintoelinten jäsenten keskuudessa. STTK on tuonut useassa yhteydessä esiin, että direktiivi tulisi panna täytäntöön ilman kansallisia optioita. Toimeenpanoon tulisi sisällyttää myös laajemmin menettelytapoja, jolla kannustetaan muun muassa pieniä ja keskisuuria yrityksiä tasapainottamaan sukupuolijakaumaansa kaikilla johdon tasoilla.
5.Naisiin kohdistuva, lähisuhde- sekä muu väkivalta
STTK pitää tärkeänä, että äskettäin julkaistu direktiivi naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumisesta ((EU) 2024/1385) implementoidaan kansalliseen lainsäädäntöön viipymättä.
STTK katsoo, että naisiin kohdistuvia väkivaltariskejä ei tulisi tarkastella vain perhe- ja läheissuhdeväkivallan näkökulmasta. Tasa-arvo-ohjelmassa tulisi huomioida myös työelämässä tapahtuvan väkivallan ja häirinnän ennaltaehkäisy. Esimerkiksi naisvaltaisilla yksityisen ja julkisen sektorin palvelu- ja terveydenhuoltoaloilla on kohonnut riski altistua työssään väkivaltariskille.
STTK:n näkemyksen mukaan työelämässä tapahtuvan väkivallan ja häirinnän kitkemiseksi rikoslakia tulisi muuttaa siten, että virkamiehen väkivaltainen vastustaminen voitaisiin laajentaa koskemaan esimerkiksi kaikkia sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattihenkilöitä.
6.Sukupuolten tasa-arvon edistäminen Euroopan unionissa ja kansainvälisessä toiminnassa
Kuten ohjelmassa tuodaan esiin, sukupuolten tasa-arvon, naisten ja tyttöjen oikeuksien sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksien vastustus on kasvanut EU:ssa ja globaalisti.
Tästä syystä on äärimmäisen tärkeää, että Suomi edistää ja puolustaa jatkossakin mm. naisten, tyttöjen, vammaisten henkilöiden, alkuperäiskansojen ja sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen sekä muiden erityisen haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden oikeuksien toteutumista ihmisoikeuspoliittisin toimin. Lisäksi on tärkeää, että Suomi edistää EU:ssa pitkäjänteisesti sukupuolten tasa-arvoa, mukaan lukien EU:n tasa-arvostrategiaa ja sen mahdollisimman vaikuttavaa toimeenpanoa. Suomen tulee tukea sekä EU:n tasa-arvon erityistoimia että sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista unionin eri politiikka-alueilla.
7. Institutionaaliset rakenteet
STTK korostaa, että tasa-arvon toteutumisen edistämistä sekä tasa-arvolain tehokasta valvontaa varten tasa-arvovaltuutetulle on osoitettava riittävät henkilöstö- ja taloudelliset resurssit.
STTK:n näkemyksen mukaan tasa-arvolain toimivuutta tulisi selvittää, jotta voidaan harkita, onko lainsäädännön uudistamiselle tulevaisuudessa tarvetta.
Tasa-arvon edistäminen osana valtioneuvoston työtä – valtavirtaistaminen
Hallituksen tasa-arvo-ohjelman konkreettisimmat toimenpiteet löytyvät sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisesta valtion hallinnossa. Paljon valtavirtaistamista on tehty, mutta toiminta ei ole vielä vakiintunut osaksi kaikkea valmistelua ja päätöksentekoa. Vuonna 2023 annetuista hallituksen esityksistä sukupuolivaikutuksia oli arvioitu 19 prosentissa esityksistä. Vastaava luku oli 26 prosenttia vuonna 2022 ja 23 prosenttia vuonna 2021. Ministeriökohtaiset erot sukupuolinäkökulman integroinnissa ovat merkittävät. Haasteena sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen paremmalle jalkautumiselle hallinnossa nähdään resurssien puute, oman roolin epäselvyys ja kiire.
Lisätietoja STTK:ssa: Ville Kirvesniemi