Suomalaisten reaalipalkat romahtivat historiallisen paljon, yhteensä lähes 7 prosenttia vuosina 2022–2023. Muita maita matalampi inflaatio Suomessa ei ole riittänyt kompensoimaan matalampia palkankorotuksia. Reaalipalkan palauttaminen inflaatiopiikkiä edeltävälle tasolle seuraavan kahden vuoden aikana edellyttää lähes neljän prosentin sopimuskorotuksia vuodessa.
Palkkakehitys on kokenut historiallisen takapakin Venäjän hyökkäyssodan kiihdyttäessä inflaatiota vuosina 2022–2023. Reaalipalkat eli inflaatiosta puhdistetut palkat putosivat lähes viisi prosenttia vuonna 2022 ja vielä kaksi prosenttia lisää vuonna 2023. Yhteensä reaalipalkat laskivat siis lähes seitsemän prosenttia.
Läheskään vastaavia lukemia ei ole nähty sitten 1970-luvun. Reaalipalkat eivät ole laskeneet edes prosenttia vuodessa kuin kerran sitten vuoden 1977. Siihen nähden lähes viiden prosentin pudotus vuonna 2022 on ajanut palkansaajat historialliseen palkkamonttuun.
Reaalipalkat jääneet jälkeen kansainvälisesti
Vaikka inflaatio kiihtyi Suomessa pahimmillaan seitsemään prosenttiin vuonna 2022, hintojen nousu jäi meillä kuitenkin hieman maltillisemmaksi kuin monissa muissa Euroopan maissa. Nimellinen palkkakehitys kyllä kiihtyi, mutta se ei ole riittänyt pysymään inflaation perässä. Myös palkkakehitys jäi meillä hitaammaksi kuin monissa muissa Euroopan maissa.
Onko matalampi inflaatio riittänyt kompensoimaan hitaamman palkkakehityksen? Ikävä kyllä ei. Suomalaisten reaalipalkat ovat jääneet jälkeen monista muista maista. Alla olevassa kuviossa on esitetty reaalisen tuntipalkan kehitys OECD-maissa vuoden 2019 lopusta vuoden 2024 alkuun. Suomessa reaalipalkka on pudonnut viidenneksi eniten. Ruotsissa reaalipalkan kehitys on ollut kaikkein huonointa.
Palkkamonttu mahdollista kuroa umpeen
Huolestuttavaa on, että valtiovarainministeriön ennustamalla palkkakehityksellä reaalipalkat ovat vielä vuonna 2026 kaksi prosenttia alle inflaatiopiikkiä edeltävän tason (ks. alla oleva kuvio). Tämä on osaltaan alentanut talouden kokonaiskysyntää ja selittää sitä, miksi talouskasvu on edelleen heikkoa (ks. Otto Kyyrösen blogi).
Jotta reaalipalkat saavuttaisivat vuoden 2021 tason vuonna 2026, tarvittaisiin noin prosentin korkeammat sopimuskorotukset vuosina 2025–2026, kuten alla olevassa kuviossa on ennustettu. Valtiovarainministeriö ennustaa sopimuskorotuksiksi 2,7 prosenttia ensi vuonna ja 2,4 vuonna 2026. Jos palkkaliukumat ja inflaatio pysyvät muuttumattomina, 3,7 prosentin sopimuskorotus ensi vuonna ja 3,4 korotus vuonna 2026 riittäisivät kuromaan palkkamontun umpeen.
Ennustettua nopeampi sopimuspalkkojen kehitys saattaa kuitenkin hieman pienentää liukumia ja nostaa inflaatiota. Näin ollen hieman nopeampikin sopimuspalkkojen korotustahti olisi perusteltavissa, jos palkkamonttu tahdotaan varmemmin kuroa vihdoin umpeen.
Syksyllä käynnistyneissä työehtoneuvotteluissa sovitaan sopimuspalkkojen kehityksestä vuosille 2025 ja mahdollisesti myös 2026. Nähtäväksi jää, täyttyykö palkkamonttu.
Patrizio Lainà
STTK:n pääekonomisti
Minna Ahtiainen | 16.10.2024