Isänpäivä muistuttaa huolenpidosta ja hoivasta

Kirjoittaja:

Ville Kirvesniemi

juristi, työlainsäädäntö

Profiili

Isien perhevapaiden pitäminen ja lasten hoivaan osallistuminen ovat varmoja tapoja, joilla  isän roolin pienen lapsen arjessa voi jo itsessään tehdä merkitykselliseksi. 

Isänpäivää vietetään tuttuun tapaan marraskuun toisena sunnuntaina, eli tänä vuonna 10. marraskuuta. Päivän juuret ulottuvat 1900-luvun alun Yhdysvaltoihin, kun Länsi-Virginian tuhoisassa hiilikaivosräjähdyksessä kuolleiden miesten muistoksi isänpäivä järjestettiin ensimmäistä kertaa. 

Tästä seuraavana vuonna Yhdysvaltain sisällissodan veteraanin William Jackson Smartin tytär alkoi ajamaan isille pysyvää juhlapäivää. Tarkoitus oli muistaa hänen omaa yksinhuoltajaisäänsä, joka oli vaimonsa menehdyttyä huolehtinut kuudesta lapsestaan yksin. Smartin tytär Sonora Smart Dodd halusi juhlapäivän kautta kiittää isäänsä perheen eteen tekemästään työstä. 

Suomessa isänpäivä alkoi löytyä almanakoista 1970-luvulla, mutta virallisesti juhlasta tuli liputuspäivä vasta 1987. Perinteisesti isänpäivän tarkoitus on Suomessakin ollut kunnioittaa isien roolia perheessä ja yhteiskunnassa. 

Uusimpia tietoja isien roolista perheissä ja osallistumisesta lasten hoitoon tarjoaa Kelan eilen (7.11.) julkaisemat tilastot, joiden mukaan isät käyttävät vanhempainvapaista keskimäärin noin 78 päivää. Käytännössä tämä tarkoittaa, että niin sanottuja korvamerkittyjä vapaita isät jättävät keskiarvioiden perusteella käyttämättä 19 päivää.  

Isät käyttävät vanhempainvapaista keskimäärin noin 78 päivää.

Vuoden 2022 perhevapaauudistuksen myötä ei-synnyttävällä vanhemmalla on käytössään 97 vanhempainpäivärahaa, joita ei voi luovuttaa. Ottamalla aktiivisen roolin perhe-elämässä jo lapsen syntymästä alkaen ja jakamalla hoivavastuuta tasaisemmin äitien kanssa isät edistävät monilta osin tasa-arvoista ja hyvinvoivaa yhteiskuntaa. Hoivavastuun tasaisempi jakautuminen ei ainoastaan tue lasten kehitystä, vaan myös edistää tasa-arvoista työ- ja perhe-elämää sekä perheiden hyvinvointia kokonaisuudessaan. 

Nykyaikana isien rooli perheissä on muuttunut siitä, mitä se oli esimerkiksi vielä 1900-luvun lopulla. Edelleen isien rooli perheessä voi olla hyvin monenkirjava. Osa voi kokea roolikseen esimerkiksi pitkää päivää töissä tekevän elättäjän, jonka velvollisuus on tuoda perheelle leipä pöytään. Yhtä lailla rooliksi voi kokea perhevelvollisuuksissa tukevan apulaisen roolin tai kokonaan lastenhoidosta ja kotitöistä vastaavan tukipilarin. Joka tapauksessa nykyään isän rooli perheessä on muuttunut vuosikymmenten takaisesta entistä tasa-arvoisemmaksi, mutta esimerkiksi tilastojen valossa isät voisivat hyvin ottaa tilaa entisestään lasten hoidossa jo heti lapsen syntymästä lähtien. 

Jokaisella on varmasti omat syyt, miksi kokee isänpäivän itselleen merkitykselliseksi. Sonora Smart Doddilla syy juhlapäivälle perustui kiitollisuuteen sotaveteraani-isänsä antamaan huolenpitoon lapsiaan kohtaan. Isänpäivän alkujuuret muistuttavat meitä siitä, että etenkin isien lapsilleen antama aika, uhraukset ja rakkaus ovat asioita, jotka alun perin asettivat isänpäivän juhlapäivän asemaan. Isien perhevapaiden pitäminen ja lasten hoivaan osallistuminen ovat varmoja tapoja, joilla nykypäivänä isän roolin pienen lapsen arjessa voi jo itsessään tehdä merkitykselliseksi. 

Hyvää isänpäivää kaikille! 

Ville Kirvesniemi 
Kirjoittaja on STTK:n tasa-arvoasioista vastaava juristi. 

Ajankohtaista

20.12.2024

Ammattiliitto Jyty on tyytyväinen kunta-alan palkkausjärjestelmän uudistukseen

Lue
19.12.2024

Vaikeiden aikojen vastapainoksi tarvitsemme uskoa, toivoa ja rohkeutta

Lue
19.12.2024

Tehy hyväksyi neuvottelutuloksen yksityisen ensihoitopalvelualan työriidassa: Palkkoja korotetaan, useita parannuksia työehtoihin 

Lue
19.12.2024

Toimisto suljettu 23.12.2024 – 6.1.2025

Lue
18.12.2024

Patrick Tiainen on STTK:n Tulevaisuuden tekijä 2024 

Lue
18.12.2024

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola edustajistossa: Nyt on palkankorotusten vuoro

Lue
18.12.2024

Puheenjohtaja Palolan puhe STTK:n edustajiston kokouksessa

Lue
18.12.2024

Edustajiston puheenjohtajan Kristiina Lindroosin puhe

Lue