Vuoden 2025 ensimmäisenä päivänä julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (TE-palvelut) siirtyvät kuntien vastuulle ja samalla palvelua hoitavat työ- ja elinkeinotoimistot lakkautetaan. Mistä oikein on kyse – sitä avaamme seuraavassa kysymys- ja vastauspaketissa.
Mitä TE-palvelut tarkoittavat – mitä ne ovat?
TE-palveluilla tarkoitetaan julkisia työvoima- ja yrityspalveluita, joiden tavoitteena on auttaa työnhakijoita ja työpaikkoja löytämään toisensa. Työttömille työnhakijoille tarjotaan apua työnhakuun, huolehditaan työnhakijoiden velvollisuuksien ja oikeuksien toteutumisesta ja tarvittaessa ohjataan muiden palveluiden piiriin.
Kun työ- ja elinkeinotoimistot lakkautetaan, mistä palvelua jatkossa konkreettisesti saa?
Jatkossa TE-palveluista vastaavat uudet perustettavat työllisyysalueet, jotka ovat useimmiten kuntien yhteenliittymiä. Työnhakijan näkökulmasta palveluiden saamisessa ei pitäisi lyhyellä aikavälillä olla muutoksia. Palvelua saa verkon välityksellä sekä esimerkiksi soittamalla.
Toisaalta esimerkiksi tietojärjestelmät voivat aiheuttaa häiriöitä, jos saumaton siirtymä ei täysin onnistu. Pitemmällä aikavälillä järjestämisvastuun siirto voi aiheuttaa muutoksia siihen, mistä paikan päällä tapahtuvaa palvelua saa ja millaisia palveluita tarjotaan.
Työnhakijan näkökulmasta palveluiden saamisen takeena ovat lainsäädännön reunaehdot.
Miksi uudistus tehdään?
Uudistuksen tarkoitus on siirtää työvoimapalveluiden järjestämisvastuu alueille, joissa paikalliset olosuhteet kuten työllisyyteen ja elinkeinorakenteeseen liittyvät tarpeet ovat parhaiten tiedossa. Tämän on ajateltu edistävän työllisyyttä, ja valmisteluvaiheessa järjestämisvastuun siirron arviointiinkin parantavan työllisyyttä lähes kymmenellä tuhannella ihmisellä.
Voiko muutos johtaa siihen, että joitain palveluita karsitaan?
Se vaara on olemassa.
Kun järjestämisvastuu siirtyy kunnille, myös työvoimapalveluiden rahoitusmalli muuttuu. Kun tähän mennessä rahoitus on tullut valtion budjetista, jatkossa palvelut rahoitetaan kuntien yleiskatteisella valtionosuudella. – Kunnat voivat siis itse päättää, mihin valtionosuusrahoitusta kohdistavat.
Työvoimapalvelut joutuvat siis ensi vuoden alussa välittömästi osaksi kuntien palveluiden priorisoinnista käytävää keskustelua. Lisähaasteen muodostaa se, että kuntien rahoitus on ensi vuonna kokonaisuudessaan vajavainen, ja työvoimapalveluihin on tulossa hallituksen päättämiä leikkauksia. Kuntien tiukka taloustilanne ja mahdollinen haluttomuus panostaa työvoimapalveluihin voivat johtaa palveluiden karsimiseen.
Entä tuleeko uusia palveluja?
Voi olla.
Järjestämisvastuun siirron ajatuksena on myös se, että palvelut ovat alueilla, joissa paikalliset tarpeet ja mahdollisuudet ovat parhaiten tiedossa. Parhaimmillaan tämä muodostaa mahdollisuuksia uudenlaisille palveluille.
Onko uudistuksella muita hyötyjä tai haittoja?
Uudistuksen merkittävimmät mahdollisuudet liittyvät työllistymisen nopeutumiseen. Tämä edistäisi niin julkista taloutta kuin vaikeassa tilanteessa olevien yksilöiden tilannetta.
Uudistuksen haasteisiin sen sijaan kuuluu rahoitus ja siitä aiheutuvat ongelmat työllisyyden edistämisessä. Pahimmillaan työllisyyttä ei saada edistettyä, ja jo valmiiksi vaikeassa tilanteessa olevien asema heikkenee edelleen lisäten yhteiskunnallista polarisaatiota.
Lyhyellä aikavälillä merkittävä riski liittyy siirtymän etenemiseen. Ei ole selvää, että alueet ovat täysin valmiita ottamaan vastuun työvoimapalveluiden järjestämisestä. Myös esimerkiksi tietojärjestelmähaasteet voivat vaikeuttaa niin palveluiden järjestäjien kuin työttömien työnhakijoiden asemaa.
Kysymyksiin vastasi STTK:n ekonomisti Tom-Henrik Sirviö