STTK:n lausunto valtiontalouden tarkastusvirastolle
Lausunto koskien vaikuttamistoimintaan osallistuneiden henkilöiden ja niiden kokonaismäärän muodostamista (kohta 2.1)
Avoimuusrekisterilain nojalla VTV:llä on mahdollisuus ohjeistaa taloudellisten tietojen ilmoittamista ilmoitusvelvollisille määräyksellä.
Avoimuusrekisterilain mukainen tietojen ilmoittaminen koskee ainoastaan eduskuntaan ja ministeriöihin kohdistuvaa vaikuttamistoimintaa. Tämän rajauksen tulisi koskea myös taloudellisten tietojen ilmoittamista ja asia tulisi todeta selkeästi myös taloudellisten tietojen ilmoittamista koskevassa määräyksessä.
Lain esitöissä on todettu, että resurssit tulisi ilmoittaa arviona edellisen kalenterivuoden aikana vaikuttamistoimintaan käytetyistä henkilö- ja rahallisista resursseista, esimerkiksi materiaalien, tilaisuuksien ja vaikuttamistoiminnan neuvonnan kuluista. Lain esitöissä on todettu lisäksi, että säännöksen tarkoituksena on julkaista vertailukelpoista tietoa lobbauksen taloudellisesta merkityksestä ja käytettävien resurssien kehityksestä. Samassa yhteydessä on todettu, että taloudellisten tietojen ilmoittamisen tarkoituksena ei ole sellainen tarkkuus, joka edellyttäisi laajaa talousseurantaa tai tiliöintejä ilmoitusvelvollisilta.
Lisäksi eduskunnan lakivaliokunta linjasi mietinnössään, että avoimuusrekisterin alaisesta raportoinnista ei tulisi muodostua liian yksityiskohtaista ja raskasta. STTK katsoo, että tämän linjauksen tulisi ohjata myös taloudellisten tietojen ilmoittamista.
STTK katsoo, että määräysluonnoksen muotoilua tulisi muuttaa siten, että ne henkilöt ja toimijaryhmät, jotka eivät ole työ- tai toimeksiantosuhteessa ilmoitusvelvolliseen ja jotka eivät osallistu suoraan vaikuttamistoimintaan rajautuisivat ulos ilmoitusvelvollisuuden piiristä. Näin ollen esimerkiksi taustavalmistelutyöhön, viestimiseen ja markkinointiin osallistuvat henkilöt rajautuisivat pois ilmoittamisvelvollisuuden piiristä. Ilmoittajan omaan arvioon perustuvan ilmoituksen vaikuttamistoimintaan käytetystä työpanoksesta tulisi muodostaa riittävä tarkkuuden taso. Määräystä tulisi myös tarkentaa siltä osin, että ilmoitus rajataan koskemaan niiden henkilöiden määrää, jotka ovat kyseisenä vuotena osallistuneet ilmoitusvelvollisen toimintailmoituksiin kirjattujen aiheiden tosiasialliseen vaikuttamistyöhön.
Lausunto koskien vaikuttamistoimintaan osallistuneiden henkilöidenvaikuttamistoimintaan käyttämien henkilötyövuosien muodostamista (kohta 2.2)
Määräyksessä ilmoitusvelvolliselta edellytetään hyvin tarkkaa tuntitason seurantaa vaikuttamistoiminnasta. Ilmoitusvelvollisen olisi tunnistettava, milloin sen nimissä toimivat henkilöt käyttävät työaikaansa vaikuttamistoimintaan liittyvään työskentelyyn. Määräys sisällyttää ilmoitusvelvollisuuden piiriin myös sellaiset henkilöt, jotka osallistuvat materiaalien tuottamiseen, valmisteluun ja taustatyöhön. STTK pitää niin ikään ongelmallisena luottamus- tai vapaaehtoistoimijoiden sisällyttämistä ilmoitusvelvollisuuden piirin. Näiden henkilöiden määrää tai työtunteja on käytännössä erittäin vaikea, jopa mahdotonta todentaa tai seurata, koska henkilöillä ei ole raportointivelvollisuutta ilmoitusvelvolliselle. Tämä voi helposti johtaa joko ilmoituksien epätasaisuuteen, heikkoon vertailtavuuteen ja pahimmassa tapauksessa velvollisuuden laiminlyöntiin rapauttaen avoimuusrekisterin tarkoitusta. Ilmoituksilla ei sitten saavutettaisi sitä vaikutusta, johon lainsäätäjä on pyrkinyt.
Lausunto koskien vaikuttamistoimintaan liittyvien markkinointi- ja edustamiskulujen muodostamisesta (kohta 2.3)
Määräysluonnoksen mukaan ilmoitusvelvollisen tulisi ilmoittaa esimerkiksi kalenterivuoden aikana syntyneet vaikuttamistoimintaan liittyvät edustus- ja markkinointikulut kulutyypeittäin. Markkinointikulut muodostuisivat vaikuttamistoimintaan käytettyjen markkinointimateriaalien ja -palveluiden hankintamenoista. STTK pitää vaikuttamistoimintaan käytetyistä markkinointimateriaaleista syntyvien kulujen rajaamista erittäin vaikeana. On tavallista, että vaikuttamistyössä käytetyt materiaalit, kuten tutkimus- ja selvitysjulkaisut, linjaukset jne. ovat myös muussa kuin vaikuttamiskäytössä. Näin ollen todellisten kulujen arviointi on mahdotonta ja saattaa muodostua hyvin sattumanvaraisesti rapauttaen tiedon vertailtavuutta.
Ehdotuksessa edustamiseen luetaan esimerkiksi kiinteistökulut. Näiden kulujen arviointi on erittäin haastavaa, koska tilakulut ovat vain harvoin pelkästään vaikuttamistoimintaan liittyviä. Määräys ei myöskään ole tarkkarajainen sen osalta, mitä kiinteistökuluihin sisällytetään. STTK katsoo, että esimerkiksi etujärjestötoiminnassa tyypillisiä ovat tilaisuudet, joihin osallistuu sekä avoimuusrekisterin piiriin kuuluvia tahoja että muita sidosryhmiä. Kustannusten yksiselitteinen jakaminen vaikuttamistoiminnan ja ei-vaikuttamistoiminnan välillä on äärimmäisen vaikeaa.
STTK katsoo, että nykymuodossaan määräysluonnos edellyttää ilmoitusvelvollisilta hyvin laajaa ja yksityiskohtaista talousseurantaa sekä tiliöintiä, mikä tuottaa kohtuutonta hallinnollista taakkaa sekä pienille vaikuttamistoimintaa harjoittaville toimijoille, mutta myös henkilöstömäärältään ja aktiivisuudeltaan suurille toimijoille, joiden osalta raportointia kertyy paljon.
Muut havainnot
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman yksi keskeinen tavoite on liiallisen sääntelyn purkaminen ja hallinnollisen taakan keventäminen. STTK katsoo, että VTV:n määräysluonnos on ristiriidassa hallitusohjelman tavoitteen kanssa, eikä määräystä siten tulisi tässä luonnosmuodossa antaa.
Lisätietoja STTK:ssa: Taina Vallander