Talouspoliittisessa keskustelussa on aistittavissa nousevaa mielenkiintoa kasvutoimia kohtaan. Huomion kiinnittäminen kasvuun onkin perusteltua, koska leikkaamisella ja työelämäheikennyksillä ei Suomen talous nouse. Kasvutoimien on vahvistettava talouden kasvun edellytyksiä.
Mittavien leikkausten ja työelämäheikennysten jälkeen Orpon hallitus on kääntämässä katseensa talouskasvun edistämiseen. Pääministeri on käynnistänyt Kasvuriihi-hankkeen, jonka valmisteluryhmää johtaa työeläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto. Valmisteluryhmä muun muassa kerää eri toimijoilta ehdotuksia talouskasvun vauhdittamiseksi ja koostaa toteuttamiskelpoisiksi arvioimansa ehdotukset loppuraporttiin. Huomion kiinnittäminen kasvuun on siinä mielessä erittäin perusteltua, että leikkauslinjalla ei Suomen taloutta nosteta.
Talouskasvun edistäminen on pitkäjänteistä työtä.
Talouskasvun edistäminen on pitkäjänteistä työtä. Esimerkiksi koulutukseen ja innovaatioihin liittyvät toimet ovat vuosien tai jopa vuosikymmenten mittaisia prosesseja, samoin kuin uusien toimialojen muodostuminen. Nopeavaikutteisten toimien löytäminen on hankalaa ja katse olisi uskallettava pitää pidemmällä tulevaisuudessa. Talouskasvun edistämisen kannalta on kuitenkin erotettavissa kokonaisuuksia, jotka toteuttamalla Suomen kasvun mahdollisuudet paranevat.
Osaamistasoa on nostettava
Yksi keskeinen keino vahvistaa talouskasvua on osaamistason nostaminen. Suomi tarvitsee osaajia, ja ammattitaitoisen työvoiman puute nousee jatkuvasti esiin yhtenä kasvun esteistä. Osaavan työvoiman saatavuuden parantamisessa oleellista on panostaa aikuiskoulutukseen ja parantaa mahdollisuuksia ammatinvaihtoon.
Lisäksi Suomi uhkaa jäädä merkittävästi jälkeen korkeakoulutettujen osuudessa suhteessa muihin verrokkimaihin. Osaamistason nostamiseksi tulisi esimerkiksi jatkaa oppivelvollisuuden laajentamista siten, että koko toisen asteen tutkinto olisi katettu ja lisätä korkeakoulujen aloituspaikkoja.
Suomi uhkaa jäädä merkittävästi jälkeen korkeakoulutettujen osuudessa suhteessa muihin verrokkimaihin.
Työ- ja osaamisperusteisen maahanmuuton avulla voidaan merkittävästi lisätä työikäisen väestön osuutta ja talouden kantokykyä. Suomessa on panostettava kansainväliseen rekrytointiin ja sitouduttava sen vastuullisuuteen sekä syrjinnän ja rasismin poistamiseen. Osaamistason nostamisessa tulisi kiinnittää huomiota myös maahanmuuttajien pitovoimaan. Toimia tarvitaan esimerkiksi sen vahvistamiseksi, että mahdollisimman moni Suomessa tutkinnon suorittanut myös jää Suomeen töihin.
Kasvua tukeva veropolitiikka vahvistaa Suomea
Myös veropolitiikan tulisi olla kasvua tukevaa. Tällä hetkellä esimerkiksi listaamattomien yritysten osinkoverotus toimii osittain kasvun tukkeena, koska se kannustaa vähätuottoisimpiin ja -riskisempiin investointeihin. Kasvun tukemisen lisäksi listaamattomien yritysten osinkoverotuksen uudistaminen vahvistaisi julkista taloutta. Esimerkiksi valtiovarainministeriön verokartoituksen mukainen malli vahvistaisi staattisesti arvioiden verokertymää reilulla 400 miljoonalla eurolla. Samalla perintöveroon liittyvää sukupolvenvaihdoshuojennusta voitaisiin tarkastella kasvun kannalta. On epäselvää, onko sukupolvenvaihdoksiin kannustaminen huojennuksen avulla kasvua tukeva toimi.
Keskittynyt yrityssektori kaipaa kilpailua
Kilpailun lisäämisellä voidaan luoda voimakkaamman kasvun edellytyksiä. Yritystoiminnan keskittyminen ja vähäinen kilpailu paitsi nostaa kuluttajien maksamia hintoja ja heikentää palkkoja myös vaikuttaa negatiivisesti talouskasvuun. Suomessa monet sektorit ovat keskittyneet, mikä voi vaikuttaa negatiivisesti talouskasvuun. Kilpailun lisääminen olisikin oleellinen politiikka talouskasvun tukemiseksi.
Kilpailun lisäämiseen pitää kiinnittää huomiota erityisesti yksityisellä sektorilla.
Konkreettisia toimia kilpailun lisäämiseen olisivat esimerkiksi yrityskauppojen otto-oikeuden lisääminen kilpailu- ja kuluttajaviraston toimivaltaan, viraston resurssoinnista huolehtimien ja kilpailulainsäädännön laajempi tarkastelu ja tiukentaminen. Kilpailun lisäämiseen pitää kiinnittää huomiota erityisesti yksityisellä sektorilla, kun taas julkiselle sektorille tulee antaa työrauha kansalaisten peruspalveluiden kuten koulutuksen ja sosiaali- ja terveyspalveluiden hoitamiseen.
TKI-politiikan on onnistuttava
Viime vuosien suuri tuottavuuskasvun tukemisen politiikka, jossa riittää yhä tekemistä, on TKI-politiikka ja erityisesti sen uudelleenkohdennukset. Hallitus on sitoutunut TKI-rahoituslain mukaisesti nostamaan valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoja. Tällä hetkellä on kuitenkin huoli siitä, että rahoituksesta liian suuri osa kohdistuu talouskasvupotentiaaliltaan epäselviin ja lyhyisiin hankkeisiin. Tämän vuoksi rahat voivat valua esimerkiksi TKI-toimintaa tekevän henkilöstön korkeampiin palkkoihin, mitä ei voi pitää hyödyllisenä rahankäyttönä.
Toisaalta on nähtävissä, että neljän prosentin TKI-tavoitetta haastaa osaavan työvoiman saatavuus. Siksi rahoituslain TKI-kriteeriä tulisikin tarkastella uudestaan ja harkita, voisiko esimerkiksi korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämisen sisällyttää joltain osin TKI-rahoituslain käyttöön.
Aktiivinen teollisuuspolitiikka Suomen avuksi
Suomen tulisi ottaa kaikki irti puhtaasta siirtymästä aktiivisen teollisuuspolitiikan keinoin. Teollisuuspoliittiset toimet voivat sisältää esimerkiksi yrityksille suunnattuja kustannustenjakosopimuksia puhtaaseen siirtymään tai edullisia lainoja.
Samalla on tarkasteltava suomalaisen omistajuuden vahvistamista. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että valtion lähipiirissä olevat toimijat, kuten Teollisuussijoitus ja Solidium, on valjastettava Suomen uusteollistamiseen liiketoiminnalliset näkökulmat huomioiden.