Euroopan parlamentin ja neuvoston niin sanotun vähimmäispalkkadirektiivin kansallista täytäntöönpanoa on valmisteltu kolmikantaisessa työryhmässä tämän vuoden aikana. Direktiivi oli pantava täytäntöön kansallisesti 15. marraskuuta mennessä.
Direktiivistä laadittiin työryhmämuistio, jonka perusteella täytäntöönpanon ei katsota aiheuttavan lainsäädännön muutostarpeita Suomessa. Palkansaajakeskusjärjestöt jättivät muistioon yhteisen eriävän mielipiteen.
STTK:n mielestä vähimmäispalkkadirektiiviä ei pantu täytäntöön asianmukaisesti.
– Samaan aikaan direktiivin täytäntöönpanon kanssa toteutettiin sen tavoitteita vakavasti vaarantavaa kansallista lainsäädäntöä. Täytäntöönpanoa koskevassa muistiossa ei silti kuvata lainkaan Petteri Orpon hallituksen ohjelmaan sisältyviä hankkeita, jotka heikentävät työntekijöiden asemaa ja ammattiliittojen neuvotteluasemaa, juristi Sanna Rantala toteaa.
STTK korostaa, että hankkeet ovat olleet käynnissä direktiivin implementointiaikana, ja osa on jo saatettu voimaan. Muistio antaa näin virheellisen kuvan Suomen tilanteesta.
– EU-oikeuden vakiintuneesta tulkinnasta seuraa, että direktiivin tavoitteita vakavasti vaarantavaa lainsäädäntöä ei pidä antaa kansallisen täytäntöönpanon aikana. Tässä Suomen hallituksen toiminnassa on ilmeinen ristiriita, Rantala huomauttaa.
Direktiivin alkuperäinen tarkoitus ja tavoite on vähentää työssäkäyvien köyhyyttä, taata riittävä vähimmäispalkka ja edistää työehtosopimusneuvotteluja.
– Suomessa neuvottelujärjestelmää murentavat hallitusohjelmahankkeet, kuten paikallisen sopimisen laajentaminen yleissitovaan kenttään vaarantavat tavoitteet. Paikallisen sopimisen lakiuudistuksilla vähennetään työehtosopimusten kattavuutta direktiivin edellyttämien kattavuutta lisäävien toimien sijaan. Myös tukityötaisteluiden rajoittaminen, hyvityssakkojen korottaminen ja vientimallin tuominen lakiin heikentävät merkittävästi palkansaajajärjestöjen neuvotteluasemaa, Sanna Rantala sanoo.
Lisätietoja STTK:ssa: Sanna Rantala, puhelin 040 646 9864.