Uusi EU-komissio aloittaa työnsä ensi viikolla, ja sen keskeisiä teemoja ovat turvallisuus ja kilpailukyky. Komission kokoonpano heijastaa muuttunutta poliittista tasapainoa Euroopassa, ja sen työelämäpuolella korostuvat muun muassa etätyön, digitalisaation ja tekoälyn vaikutukset työelämään.
Uusi EU-komissio on valittu ja se aloittaa työnsä ensi viikolla. Jos vertaa viime kauteen, tilanne on muuttunut merkittävästi sekä Eurooppaa ympäröivässä maailmassa että neuvoston, komission ja parlamentin poliittisissa tasapainoissa.
Kun viime kaudella vihreä siirtymä oli kaikkien huulilla, johtavat teemat ovat tällä hetkellä turvallisuus ja kilpailukyky.
Kansallisten vaalien tuloksena Euroopan maiden johdossa on nyt viime kautta enemmän oikeiston edustajia, ja tämä heijastuu myös uusien komissaarien nimityksissä. Peräti 16 uusista komissaareista tulee keskusta-oikeistolaisista EPP-ryhmään kuuluvista puolueista. Muuttunut poliittinen tasapaino johti hankalaan tilanteeseen jo komission nimittämisen yhteydessä.
Viime kaudella poliittiset sovut parlamentissa rakennettiin laajalla koalitiolla, jossa mukana olivat EPP, liberaalit ja S&D ryhmä. Nyt EPP voi kuitenkin saada enemmistön konservatiiveja ja reformisteja edustavan ECR:n ja laitaoikeiston kanssa. Tämä muuttaa Euroopan parlamentin dynamiikkaa merkittävästi ja tekee sen toiminnasta vaikeasti ennakoitavaa.
Komission nimittämisessä sopua uhkasi ECR:n edustajan, italiaisen Raffaele Fitton nimitys koheesiosta ja reformeista vastaavaksi komissaariksi ja varapuheenjohtajaksi, koska nimitys hiersi puolueiden vasenta laitaa. Espanjalaisen Teresa Riberan nimitys puhtaan oikeudenmukaisen ja kilpailukykyisen siirtymän komissaariksi herätti vuorostaan keskustelua oikeistossa. Myös Unkarin Olivér Várhelyin nimitystä terveyskomissaariksi kyseenalaistettiin.
Uusi komissio hyväksyttiin kuitenkin lopulta EPP:n, Liberaalien ja S&Dn laadittua uuden yhteistyösopimuksen. Kaikkiaan 370 edustajaa äänesti uuden komission puolesta, kun sen hyväksyntään tarvittiin vähintään 361 edustajaa.
Osaaminen korostuu
Työelämän osalta uuden komission keskeisin komissaari on osaamisen, koulutuksen, laatutyöpaikkojen ja sosiaalisten oikeuksien komissaariksi nouseva sosiaalidemokraatti, romanialainen Roxana Mînzatu. Hän on digi- ja turvallisuusasioista vastaavan Henna Virkkusen tavoin myös varapuheenjohtaja ja ohjaa suoraan kahta pääosastoa: työllisyysostastoa ja koulutusosastoa.
On ilmeistä, että komisaarin salkussa ja nimikkeessä korostuu entistä voimakkaammin osaaminen. Komissaari Mînzatu painotti omassa kuulemisessaan vahvasti inhimillisen pääoman merkitystä Euroopassa ja ulkomaisen työvoiman rekrytointia. Molemmat asiat ovat keskeisiä Euroopan kilpailukyvyn kannalta ja toki tärkeitä työelämän näkökulmasta. Vähintään yhtä tärkeitä olisivat kuitenkin panostukset työntekijöiden uudelleen ja edelleen kouluttamiseen sekä oikeudenmukaisen siirtymän varmistamiseen. Ulkomaisen työvoiman rekrytoinnissa on myös tärkeä pitää kiinni eettisestä rekrytoinnista. Oikeudenmukaisen siirtymän toteuttamiseen on poliittisissa suuntaviivoissa luvattu lisärahoitusta ja sen toteuttamiseksi komissio on sitoutunut toteuttamaan laatutyöpaikkojen tiekartan yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa.
Komission agendalla myös teollisuuspolitiikka tekee paluun ja vaurautta ja teollisuuspoliittista strategiaa kehittämään on valittu ranskalainen komissari ja varapuheenjohtaja Stéphane Séjourné. Palkansaajille keskeistä uudessa teollisuuspoliittisessa suunnitelmassa on se, että se vahvistaa kasvua ja tukee työllisyystavoitteiden täyttymistä. Yhtä tärkeää on, että se luo eurooppalaisille lisää hyvinvointia, vahvistaa työelämän laatua ja sosiaalisten oikeuksien pilarin toteuttamista.
USA:n presidenttivaalien myötä kauppapolitiikka tulee olemaan keskeisessä roolissa ja monessa asiassa tulevalla kaudella tulee varmasti näkymään myös sääntelyn keventämisagendana.
Tulevina viikkoina näemme tarkemmin, miten aloittavan komission työohjelma lopulta rakentuu. Työelämän osalta tiedämme, että keskeisiä aiheita yllä olevien lisäksi tulevat olemaan etätyön, digitalisaation ja tekoälyn vaikutukset työelämään sekä psykososiaalisten riskien hallinta. Vielä on epäselvää, missä muodossa ja miten kunnianhimoisesti aloitteita tehdään ja edistetään. Keskeistä on varmistaa, että työelämäaloitteet eivät jää kilpailukyky- ja turvallisuusagendojen jalkoihin, vaan niiden ymmärretään olevan keskeinen elementti taloudessa ja sisämarkkinoiden oikeudenmukaisen pelikentän luomisessa. Laadukkaat työpaikat varmistavat, että kansalaisten on hyvä elää Euroopassa ja ne ovat keskeisiä vakaan yhteiskunnan ja rauhan säilyttämiseksi.