Hallituksen esitys ns. vientimallista on tänään ja huomenna 3.–4. joulukuuta eduskunnan perustuslakivaliokunnan käsittelyssä. Työntekijäjärjestöt, erityisesti naisvaltaisten alojen liitot, vastustavat mallia kiivaasti. Ammattiliitto Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima perustelee, mihin liittojen kriittinen näkemys perustuu.
Miksi Jyty vastustaa hallituksen esitystä ns. vientimallilaista?
”Valtakunnansovittelijan ja sovittelulautakunnan mahdollisuuksia sovintoehdotuksen antamiseen ei pidä rajoittaa lainsäädännöllä. Vientimalli vaikeuttaa huomattavasti naisvaltaisten alojen palkkaneuvotteluja ja palkkatasa-arvon edistämistä työehtosopimusten avulla.”
Miksi vientimallilaki vaikeuttaa palkkaneuvotteluja? Eivätkö osapuolet voi edelleen sopia keskenään vientialoja korkeammista palkankorotuksista?
”Toki palkkaneuvotteluja voidaan edelleen vapaasti käydä osapuolten välillä, mutta on selvää, että jos sovittelijan kädet on sidottu ja mahdollisen sovittelun lopputulos on työriitatilanteessa etukäteen tiedossa, puuttuu työnantajapuolelta intressi lähteä ylipäätään neuvottelemaan yleisen linjan ylittävistä ratkaisuista. Näin ollen on hyvin epätodennäköistä, että vientialojen ratkaisua ylitettäisiin muiden alojen neuvotteluissa.”
Miten vientimalli estää palkkatasa-arvon saavuttamista?
”Jos naisvaltaisten alojen korotukset eivät jatkossa voi ylittää miesvaltaisten vientialojen korotuksia, naisten ja miesten palkkaerot jatkaisivat kasvuaan, koska prosentuaalisten korotusten takia suuret palkat kasvavat jatkuvasti matalia palkkoja enemmän.
Vuonna 2022 solmittu naisvaltaisten kunta- ja hyvinvointialojen palkkaratkaisu ylitti ns. yleisen linjan, ja sen on arvioitu kaventavan naisten ja miesten palkkaeroa Suomessa lähes 1,8 prosenttiyksikköä. On epätodennäköistä, että tällaisiin sopimuksiin jatkossa päästään ja myönteinen kehitys saisi jatkoa, jos sovittelijan tai sovittelulautakunnan vipuvoimaa ei ole käytettävissä.”
Miksi Jyty pitää sovittelijan ja sovittelulautakunnan roolia näin ratkaisevana? Onko Jytyn lähtökohtana, että ratkaisua haetaan sovittelijan kautta eli lakkouhalla?
”Jytylle lakkoilu ja sovittelijalle ”pääseminen” ovat vihoviimeinen vaihtoehto. Pyrimme saamaan ratkaisun aina neuvotteluteitse, yhdessä sopimalla. Vuoden 2022 neuvottelukierros oli meille poikkeuksellinen, sillä se edellytti Jytyn historian laajimpia lakkoja ja sovittelulautakunta avitti merkittävästi ratkaisun syntymistä. Toivottavasti emme joudu tällä neuvottelukierroksella vastaavaan tilanteeseen.
Kyse on ennen kaikkea periaatteesta: on käsittämätöntä, että työmarkkinoiden mekanismeja muutetaan täysin yksipuolisesti työnantajan hyödyksi.”
Millaisia seurauksia vientimallilailla on Suomelle?
”Hallituksen esitys vientimallilaista romuttaa koko sovitteluinstituution, mikä vaikeuttaa entisestään työmarkkinaneuvotteluja ja rapauttaa luottamusta sovittelujärjestelmään. Vientimalli ei hyödytä edes vientialojen työntekijöitä, saati naisvaltaisten alojen ammattilaisia. Työriitojen pitkittyessä ja työmarkkinahäiriöiden pahentuessa häviäjäksi päätyvät myös työnantajat. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT onkin vastustanut esitystä. Vientimalli on virhe koko Suomen kannalta.”
Lisätietoja: Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima, puh. 050 591 2341, jonna.voima@jytyliitto.fi
Jyty on ammattiliitto, jonka jäsenet toimivat kunta-alalla, hyvinvointialueilla, yksityisellä sektorilla, järjestöissä ja seurakunnissa. Jäsenistön suurimpia ammattialoja ovat sihteeri-, hallinto-, asiantuntija- ja ict-työ, nuoriso- ja järjestötyö, sosiaali- ja terveysala, kirjastoala sekä kasvatus ja koulutus. Ammattiliitto Jyty on STTK:n jäsenliitto.
| 28.11.2024