Hyvät edustajiston jäsenet,
elämme poikkeuksellisia ja huolestuttavia aikoja. Geopoliittiset riskit lisääntyvät, ja epävarmuus Yhdysvaltojen politiikasta voi vaikuttaa kauppa- ja finanssipolitiikkaan. Sillä puolestaan on laajoja vaikutuksia euroalueen ja myös Suomen talouteen.
Yhdysvaltojen seuraavan presidentin suunnitelmat asettaa tuontitulleja maahan tuleville tuotteille vaikuttaisi maailmankauppaan. Missä laajuudessa ja miten, jää nähtäväksi. Toteutuessaan niillä on iso vaikutus Euroopalle ja sen myötä viennistä riippuvaiselle Suomelle.
Ukrainan sota on jatkunut pian kolme vuotta ja sen päättymisestä ei ole mitään varmuutta. Sodan taloudelliset vahingot ovat suuret ja inhimillisten kärsimysten määrä mittaamaton.
Lähi-Idän tilanne on edelleen räjähdysherkkä, vaikka tulitauko saatiinkin. Tilanne on monimutkainen eikä ratkaisuja ole valitettavasti näköpiirissä. Vallankaappaus Syyriassa ei alueen jännitteitä vähennä.
Euroopallakaan ei juuri nyt mene kovin hyvin. Mahtimaissa Saksassa ja Ranskassa poliittinen tilanne on haastava. Sisämarkkinoiden valtiontukijärjestelmä on ollut koronan jälkeen sekaisin ja sillä on kielteinen vaikutus Suomen kaltaisille pienille ja viennistä riippuvaisille talouksille.
Voi jälleen kiteyttää, että Suomi-laiva purjehtii tällä hetkellä erittäin rajoitetun näkyvyyden vallitessa. Toivoa sopii, että pystymme välttämään pahimmat karikot.
***
Teknologiateollisuudessa uutta työehtosopimusta on neuvoteltu pitkin syksyä ja toistaiseksi tuloksetta. Sopimusneuvotteluja on vauhditettu joulukuun alkupuoliskolla järjestetyillä vuorokauden kestäneillä työtaisteluilla.
Teknologiateollisuuden neuvottelutilanne on sen verran pahasti jumissa, että työmarkkinoiden päänavaus saattaa siirtyä uuden vuoden puolelle.
Oman haasteensa tuleville neuvotteluille tuo liittojen erilaisista aikatauluista johtuva todella pitkä neuvottelurupeama. Kun teknologiateollisuus aloitti neuvottelut syyskuussa, kunta- ja hyvinvointialueiden neuvottelut huipentuvat vasta vapun tienoilla, kun sopimukset päättyvät. Enää ei voikaan puhua neuvottelukierroksesta, vaan eräänlaisesta jatkuvan neuvottelun menettelystä. Se asettaa liittojen väliselle yhteistyölle ja koordinaatiolle omat haasteensa.
Pitkä neuvotteluaika merkitsee myös sitä, että maailman geopoliittisesta tilanteesta johtuva epävarmuus entisestään lisääntyy ja asiat voivat olla keväällä aivan toisin kuin mitä ne syksyllä ovat olleet. Heikommin vai paremmin – se jää nähtäväksi.
On selvää, että työntekijäpuoli tavoittelee aiempia vuosia korkeampia palkankorotuksia menetetyn ostovoiman kompensoimiseksi. Luonnollista on, että työnantajapuoli ei asiaa samalla tavoin näe. Siellä toistetaan vanhaa sanomaa, että nyt on täysin väärä aika kunnon palkankorotuksille. – Väärä se on ollut aina, eli ei uutta siltä rintamalta.
Hallitus on toteuttanut useita työelämän lainsäädännön heikennyksiä ja leikannut sosiaaliturvaa. Esimerkiksi muutosneuvottelujen aikoja ollaan puolittamassa ja jo sitä ennen on tehty merkittäviä leikkauksia työttömyysturvaan. Tämä tarkoittaa, että irtisanomistilanteessa palkanmaksu loppuu aikaisemmin ja työttömyysturva on heikompi. On selvää, että työntekijäpuolella pyritään hakemaan neuvotteluissa kompensaatiota näille heikennyksille.
Tällä viikolla hallitus antoi naisvaltaisille aloille erittäin epämieluisan joululahjan, kun eduskunta hyväksyi niin sanotun palkkamonttulain. Sillä sementoidaan nais- ja miesvaltaisten alojen välistä palkkaepätasa-arvoa entisestään, mikä juhlapuheissa tasa-arvolla ylpeilevälle Suomelle on suorastaan häpeä. Kun myös valtakunnansovittelijan on jatkossa noudatettava vientiliittojen sopimuksia, neuvottelupöydissä palkkojen jälkeenjääneisyyttä ei entiseen malliin kyetä korjaamaan, saati kuromaan umpeen. Nopeassa tahdissa runnottu vientimalli rapauttaa suomalaista sopimusjärjestelmää ja sovitteluinstituution puolueettomuuden. Kun jatkossa työnantajat tietävät etukäteen, mitä sovittelusta olisi tulossa, heillä ei ole kannusteita neuvotella mistään muusta.
***
Maan hallituksen tavoite julkisen talouden tasapainottamiseksi sekä kasvun ja työllisyyden lisäämiseksi on sinänsä hyväksyttävä. Keinoista olemme eri mieltä.
Emme voi hyväksyä työelämän lainsäädäntömuutosten tuomia heikennyksiä työntekijöiden palvelusuhteen ehtoihin emmekä yhteiskunnan heikompiosaisiin kohdistuvia leikkauksia. Samanaikaisesti yhteiskunnan parempiosaisille annetaan lisää hyvää. – Se ei ole oikeudenmukaista.
Ammattiyhdistysliikkeen tehtävä on puolustaa työntekijöiden oikeuksia, turvaa ja ostovoimaa. Meidän tehtävämme on myös puolustaa yhteiskunnan heikompiosaisia, jotka nyt näyttävät joutuvan talouden tasapainottamisen äänettömiksi maksumiehiksi ja -naisiksi.
Tämä hallitus lupasi vähemmän velkaa, enemmän työpaikkoja, vähemmän työttömiä ja lisää vihreää siirtymää. Rakenneuudistukset ovat jääneet kovin vähäisiksi ja vihreää siirtymää kuvaava väri on korkeintaan hailakka. Mutta sakset ja leikkurit ovat viuhuneet, ja työntekijää on nopealla ja osin hutiloiden toimeenpannulla lainsäädännöllä laitettu kuriin.
Ja mitä on saatu aikaan? Suomi jatkaa velkaantumisen tiellä, investoinnit laahaavat, uusia työpaikkoja ei synny ja työttömyys lisääntyy. Hallitus on toteuttanut ideologiaansa, mutta talouden, tuottavuuden, työllisyyden ja vihreän siirtymän tavoitteet ovat siltä karanneet. Jälki on pahaa emmekä vielä edes näe kaikkia seurauksia. – Ne jätetään seuraavan hallituksen murheeksi.
Näin joulun alla tavataan kysellä lahjatoiveiden perään. Tavallisesti lapset kirjoittavat joulupukille toivovansa leluja ja pelejä, lätkämailoja ja luistimia. Silmiini osui erään avustusjärjestön kommentti, jossa todettiin, että tänä vuonna lapset ja nuoret ovat toivoneet lahjakortteja ruokaostoksiin. Minusta se on pysäyttävä asia, ja perheiden toimeentulo-ongelmat pahenevat hallituksen toimilla.
Viikko sitten uutisoitiin, että suomalaiset aikuiset pärjäsivät Pisa-vertailumaista parhaiten sekä luku- ja numerotaidoissa että ongelmanratkaisussa. Aiemmin on kannettu huolta koululaisten heikentyneistä tuloksista, mutta aikuisilla näyttää pyyhkivän hyvin.
Entä mitä tekee hallitus? Se on hylännyt vision siitä, että jokainen kehittäisi osaamistaan työuran aikana. Aikuiskoulutustuki on lakkautettu, ammatilliseen koulutukseen on kohdistettu yli sadan miljoonan euron leikkaukset ja vapaalta sivistystyöltä on leikattu. Nämä ovat hämmentäviä päätöksiä tilanteessa, jossa digitalisaatio ja tekoäly ottavat harppauksia, vihreässä siirtymässä peräänkuulutamme oikeudenmukaisuutta ja kaikkien työikäisten mahdollisuuksia pysyä muutoksessa mukana tai kun edellytämme piteneviä työuria.
***
Käynnissä olevat työmarkkinakeskusjärjestöjen väliset eläkeneuvottelut tiivistyvät vuoden vaihteen jälkeen. Hallituksen niille asettama takaraja on tammikuun loppu.
Hallitus on antanut eläkeneuvotteluille kaksi tavoitetta: Neuvottelutuloksen on vahvistettava julkista taloutta pitkällä aikavälillä noin 0,4 prosenttiyksiköllä suhteessa bruttokansantuotteeseen, mikä rahassa vastaa noin miljardia. Neuvottelutuloksen pitää myös sisältää keinot eläkevakuutusmaksutason pitkän aikavälin konkreettiseen vakauttamiseen, jossa työeläkejärjestelmä sopeutuu mahdollisiin shokkeihin sääntöpohjaisen vakautusjärjestelmän avulla.
Ensimmäinen tavoite voidaan saavuttaa nostamalla sijoitustoiminnan riskitasoa ja korottamalla maltillisesti eläkemaksuja.
Toisen tavoitteen saavuttaminen onkin sitten vaikeampi asia, sillä sääntöpohjaisen vakautusjärjestelmän rakentaminen kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla voi annetussa aikataulussa olla lähes mahdoton tehtävä.
STTK:n on ylivoimaista hyväksyä työnantajan esittämää automaattista vakauttajaa, joka eläkejärjestelmän ollessa epätasapainossa leikkaisi etuisuuksia, mutta jättäisi koskematta maksuihin. Meille on tärkeää, että turvaamme eläkkeiden riittävän tason ja kattavuuden, sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden sekä rahoituksen kestävyyden pitkällä aikavälillä.
Eläkejärjestelmän kulmakiviä ovat etuus- ja vakuutusperusteisuus, lakissäteisyys, ansiosidonnaisuus ja omaisuuden suoja. STTK pitää jatkossakin kiinni järjestelmän etuusperusteisuudesta. Se tarkoittaa, että sovituista etuisuuksista pidetään kiinni. Emme myöskään halua Suomeen maksuperusteista eläkejärjestelmää, jossa maksujen taso määrittää edut.
Tapaan sanoa, että eläkejärjestelmämme on ”pyhä kolmio”, jonka kulmissa ovat sijoitusten tuotot, eläke-etuisuudet ja eläkemaksut. Mikään näistä ei saa olla koskematon, kun järjestelmää kehitetään.
***
Kun seuraavan kerran kokoonnumme STTK:n edustajistoon, takana ovat huhtikuussa käytävät kunta- ja hyvinvointivaalit. Niissä valitut päättäjät tulevat olemaan todella paljon vartijoina. Heidän vastuullaan on sosiaali- ja terveydenhuollon, pelastustoimen ja opetuksen järjestäminen kunnissa ja hyvinvointialueilla.
Alueilla ja kunnissa päätetään sinun arkeasi lähellä olevista asioista ja juuri siksi äänestäminen on tärkeää. Muistathan käyttää äänioikeuttasi. STTK on laatinut vaaleihin omat vaikuttamistavoitteensa ja julkaisemme ne heti vuodenvaihteen jälkeen.
***
Hyvät ystävät, vaikka elämme nyt vaikeita aikoja, emme saa luovuttaa. Tarvitsemme uskoa, toivoa ja rohkeutta tulevaisuuden suhteen silloinkin, kun se näyttäytyy epävarmana. Meidän on uskottava, että oikea voittaa väärän, hyvä pahan ja rauha lopulta sodankin.
Toivotan kaikille rauhallista joulun odotusta!
Antti Palola
puheenjohtaja