Suomi on määrittänyt avaintavoitteensa Eurooppa-neuvoston strategiseen ohjelmaan vuosille 2024–2029. Painopisteitämme ovat Euroopan strateginen kilpailukyky, maanosan kokonaisturvallisuuden parantaminen sekä puhtaan siirtymän, biotalouden ja kiertotalouden edistäminen. Pääministeri Petteri Orpo järjesti tänään keskustelutilaisuuden Suomen EU-ennakkovaikuttamisesta.
Puheenjohtaja Antti Palola totesi STTK:n kannattavan painotuksia, mutta harmitteli, että Suomen tavoitteiden joukosta puuttuvat työelämän kehittäminen, oikeudenmukainen siirtymä ja sosiaalisten oikeuksien kehittäminen.
Jotta Euroopan strateginen kilpailukyky vahvistuisi, sisämarkkinat on luotava nykyistä oikeudenmukaisemmiksi. Investointien tarve Euroopassa on ilmeinen, ja ne pitäisi mahdollistaa myös finanssipoliittisin säännöin.
–On hyvä, että Suomi pitää esillä valtiontukisääntöjen höllennysten ongelmallisuutta, joskaan muutosta ei ole näkyvissä. Sisämarkkinoiden toimivuutta parannetaan edistämällä reiluja pelisääntöjä. Eurooppa ei pärjää kilpailussa heikentämällä työntekijöiden asemaa – päinvastoin olisi panostettava työvoiman osaamiseen ja työelämän kehittämiseen. Näillä toimilla houkutellaan myös tarpeellista osaavaa työvoimaa Eurooppaan ja Suomeen.
STTK:n puheenjohtaja peräänkuulutti myös yhteistä työelämän ja tasa-arvon vähimmäislainsäädäntöä ja sosiaalisia oikeuksia.
–Euroopan kilpailukykyä ei saa kehittää työntekijöiden ja ihmisten kustannuksella.
Oikeudenmukainen siirtymä varmistettava
STTK hämmästelee, että puhtaan siirtymän osiosta puuttuvat kaikki viittaukset oikeudenmukaiseen siirtymään, joka kuitenkin on komission painopiste.
–Palkansaajille on tärkeää, että Suomi satsaa vihreään siirtymään, ja se pitää toteuttaa sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti oikeudenmukaisesti. Puhtaan siirtymän ytimessä on työntekijöiden osaaminen – siksi koulutus ja edelleen kouluttautuminen on tärkeää, Palola sanoo.
Edellinen komissio kehitti vahvasti työelämää ja paneutui eurooppalaisten arjen huoliin.
–Tätä työtä on jatkettava ja Suomen on hoidettava osuutensa. Työelämän sääntelyn on oltava ajantasaista ja mahdollistettava reilut pelisäännöt. Etätyö, digitalisaation eteneminen ja kasvavat psykososiaaliset riskit vaativat toimia EU-tasolla, Palola painotti.
Kun EU:n kehittämisen ytimessä ovat nyt turvallisuus ja kilpailukyky, vaara on, että niin sanotut ”ihmisten asiat” ja sosiaalinen kehitys unohdetaan.
–Se olisi virhe, sillä silloin ruokittaisiin ääriliikkeiden nousua ja epävakautta tilanteessa, jossa päinvastoin pitää luoda vakautta ja vahvistaa resilienssiä.