EU-tuomioistuimen julkisasiamiehen suositus vähimmäispalkkadirektiivistä on yllättävä.
Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa käsiteltiin (HS 16.1.) EU-tuomioistuimen julkisasiamiehen suositusta vähimmäispalkkadirektiivin kaatamiseksi. Julkisasiamiehen suositus ei sido tuomioistuinta. Tuomio saadaan oletettavasti vasta useiden kuukausien päästä, joten vielä ei ole johtopäätösten aika. Aiheesta ei myöskään ole laajaa oikeuskäytäntöä, joten on vaikea arvioida, mille kannalle tuomioistuin päätyy.
Direktiivin tavoite on parantaa työntekijöiden toimeentuloa ja vähentää palkkaköyhyyttä, joka on edelleen merkittävä ongelma monissa EU-maissa. Direktiivi pyrkii varmistamaan, että kaikissa EU:n jäsenvaltioissa otetaan käyttöön riittävä vähimmäispalkka, joka takaa työntekijöille kohtuullisen elintason. Direktiivi oli pantava kansallisesti täytäntöön 15. marraskuuta 2024 mennessä.
Tanska ja Ruotsi vastustivat vähimmäispalkkadirektiiviä ja lähtivät testaamaan EU-tuomioistuimeen, ylittääkö se EU:n toimivallan rajat. Tuomioistuimen julkisasiamies asettui suosituksessaan tukemaan Tanskaa ja Ruotsia. Hän arvioi, että vähimmäispalkkadirektiivi puuttuu suoraan jäsenvaltioiden palkkarakenteeseen. EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaan palkat jäävät unionin toimivallan ulkopuolelle, ja julkisasiamies arvioi, että kokonaisuutena direktiivi kohdistuu palkkarakenteeseen jäsenvaltioissa.
Direktiivi ei määritä mitään euromääräistä vähimmäispalkkaa. Sen sijaan se tukee työehtosopimusneuvotteluja.
Julkisasiamiehen suositus on yllättävä, ja se voidaan perustellusti haastaa. Direktiivi ei määritä mitään euromääräistä vähimmäispalkkaa. Sen sijaan se tukee työehtosopimusneuvotteluja. Kattavat työehtosopimukset puolestaan ovat tehokkain tapa torjua palkkaköyhyyttä. Direktiivi vaatii vain yleisesti tiettyjen kriteerien huomioimista mahdollisia lakisääteisiä vähimmäispalkkoja asetettaessa ja työehtosopimusneuvotteluja edistettäessä, mutta se ei puutu suoraan palkan määrittelyyn tai määrään.
EU:ssa on annettu useita direktiivejä, jotka vaikuttavat käytännössä palkan määrään, kuten esimerkiksi työaikadirektiivi. Myös tasa-arvoa käsittelevissä direktiiveissä palkan käsite on määritelty laajasti. Palkan käsite toimivallan jaossa ei siis ole selvä, ja nyt on kyse käsitteen juridisesta arvioinnista.
Olisi erittäin valitettavaa, jos direktiivi nyt kumottaisiin EU:n toimivaltakysymysten tulkinnan vuoksi. Direktiivi ei uhkaa Suomen työmarkkinajärjestelmää vaan päinvastoin kunnioittaa sitä. Kumoamisella voisi olla kauaskantoisia vaikutuksia EU-sääntelylle erityisesti työoikeuden alalla. Sosiaaliset kysymykset, kuten hyvien työolojen edistäminen, ovat olennaisia asioita. Direktiivin kumoaminen voisi nakertaa EU:n legitimiteettiä toimia näissä kysymyksissä, mikä voisi heikentää työntekijöiden asemaa EU:n laajuisesti.
Sanna Rantala
Kirjoittaja on STTK:n juristi
Teksti on julkaistu ensimmäisen kerran Helsingin Sanomissa 22.1.2025.