Suomi tarvitsee laajan tekoälyohjelman – koulutus työajalla ja työnantajan kustantamana

Tekoäly on teknologia, joka jäljittelee ihmisen älykkyyttä, kuten oppimista, päätöksentekoa ja ongelmanratkaisua automatisoiden monia työtehtäviä. Se muuttaa työn luonnetta vapauttamalla aikaa ennustettavista rutiineista, parantamalla tuottavuutta ja nopeuttamalla innovaatioita. Tekoälyn nopea kehitys on luonut suuria mahdollisuuksia työn, työprosessien ja tuottavuuden kehittämiseen.

STTK:n mielestä Suomi voisi korkean osaamisen ja teknologian kärkimaana olla yksi tekoälyn hyödyntämisen edelläkävijöistä. 
Täyden potentiaalin saavuttaminen edellyttää kuitenkin osaamisen merkittävää laajentamista työpaikoilla ja tekoälyn monipuolisempaa hyödyntämistä eri tehtävissä, prosesseissa ja toimialoilla. Emme voi tuudittautua vain siihen, että meillä on maassa insinöörejä, jotka osaavat ja kehittävät, puheenjohtaja Antti Palola toteaa.  
 
Tekoälyn käyttö edellyttää käyttäjältä uudenlaista osaamista, kuten kriittistä ajattelua ja teknologista ymmärrystä. Jatkuva oppiminen, kokeilukulttuuri ja vertaisoppiminen ovat välttämättömiä.    
Tuottavuushyödyt jäävät lähtötelineisiin, jos emme laajenna osaajien joukkoa. Tarvittavan osaamisen ja välineiden hankkiminen sekä tekoälyn hyötyjen havaitseminen ei myöskään voi olla yksittäisen työntekijän aktiivisuuden varassa, Palola korostaa.   
 
Heikko tuottavuuskehitys on ollut Suomen talouden haaste jo lähes kaksi vuosikymmentä. 
STTK heittää haasteen maan hallitukselle, että se kannustaisi työnantajat mukaan tekoälytalkoisiin järjestämään työntekijöilleen koulutusta työajalla ja työnantajan kustannuksella. Kansallinen tekoälyohjelma antaisi ryhtiä suomalaisen tuottavuuden kunnianpalautukseen. Mutta onko meillä riittävästi kehittämishaluisia ja innovoivia yrityksiä tai julkisia työpaikkoja, Palola kysyy. 

Sääntelyä ja eettisyyttä tarvitaan 

STTK:n mielestä tekoälyn hyötyjen ja riskien oikeudenmukainen ja eettinen hallinta edellyttää tiivistä yhteistyötä työntekijöiden, työnantajien, tekoälyn kehittäjien ja poliittisten päättäjien välillä. Tuore EU:n tekoälyasetus edistää turvallisuutta ja läpinäkyvyyttä, mutta työntekijänäkökulma kaipaa vahvistusta. 
Tekoälyä koskevan keskustelun ja sääntelyn kehittäminen on olennainen osa teknologisen murroksen hallintaa. Yksityisyyden suoja, työntekijöiden oikeudet ja läpinäkyvyyden vaatimukset on turvattava lainsäädännöllä. Myös työpaikoilla tarvitaan nykyistä vahvempia tekoälyn käyttöön liittyviä eettisiä ohjeita, Palola painottaa.  

Lisätietoja STTK:ssa: Antti Palola, puhelin 040 509 6030. 
 
STTK järjestää tekoälyn vaikutuksia talouteen ja työelämään käsittelevän keskustelun talousseminaarissaan Helsingin yliopiston Tiedekulmassa 4.2.2025 klo 13. Tilaisuutta voi seurata myös striimin välityksellä.

Ajankohtaista

16.4.2025

Varmaa on vain epävarmuus

Lue
15.4.2025

Erto on tänään ilmoittanut henkilöstöalan työt historialliseen lakkoon

Lue
15.4.2025

Tehy: Hallituksen puoliväliriihessä ei voi enää leikata lisää sote-palveluista – antaako Petteri Orpo hyvinvointialueille lisäaikaa talouden sopeuttamiseen – myös verotusta on kehitettävä oikeudenmukaisemmaksi

Lue
15.4.2025

Kasvun eväitä etsimässä

Lue
14.4.2025

Tehy faktantarkisti työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteen väitteet – ”TEM levittää virheellistä tietoa, ei kestä merivettä”

Lue
14.4.2025

Kasvun eväät – näkemyksiä elinkeinopolitiikan kehittämiseen

Lue
14.4.2025

Kansa nousi hallituksen linjaa vastaan ja äänesti vanhusten, lasten ja vammaisten puolesta

Lue
11.4.2025

Kauppasodan seurauksena kauppasopimusten kulta-aika

Lue