Luonnon monimuotoisuus vähenee. Puhtaasta vedestä ja ilmasta on jo pula. Sään ääri-ilmiöt lisääntyvät. Siellä missä väestö kasvaa, ihmiset haluavat kohottaa elintasoaan. Kehittyneissä maissa kuva on toinen: sekä väestön että talouden kasvu on hidastunut. Tekoälystä toivotaan hartaasti seuraavaa suurta tuottavuusloikkaa.
Tekoälyn käytön vaatimia, sähköä hurjasti kuluttavia datakeskuksia rakennetaan ympäri maailmaa kiihtyvään tahtiin. Olemme perimmäisten kysymysten äärellä: jos tekoäly lunastaa toiveet uudesta kasvusta, sysääkö se samalla meidät entistä lähemmäs ekologisen kestävyyskuilun reunaa?
Kun tuotantoa ohjataan datalla reaaliaikaisesti ja itseoppivasti, raaka-aineita käytetään tehokkaammin ja hukkaa kertyy vähemmän.
Sekä kuluttajien, että teollisuuden energian käytön tehostajana tekoäly toimii parhaimmillaan kuin kestävyyden oppikirjassa. Kun tuotantoa ohjataan datalla reaaliaikaisesti ja itseoppivasti, raaka-aineita käytetään tehokkaammin ja hukkaa kertyy vähemmän.
Esimerkit ovat jo arjesta tuttuja. Asuntojen ennustava automatiikka auttaa vähentämään energiankulutusta, koska lämpöä tuotetaan vain tarpeeseen ja fiksummilla järjestelmillä. Liikennejärjestelmien ennustetaan muuttuvan perusteellisesti, kun tekoälypohjaiset palvelut edelleen yleistyvät.
Ruokaa pilaantuu aiempaa vähemmän, kun sen tarve osataan ennustaa paremmin. Myös maatalous kuormittaa luontoa vähemmän, kun lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö voidaan optimoida.
Tärkein syy ilmaston lämpenemiseen on fossiilisiin polttoaineisiin perustuva tapa tuottaa ihmiskunnan tarvitsemaa energiaa. Energiantuotanto ja teollisuus vastaavat konsulttiyhtiö McKinseyn mukaan 85 prosentista maailman hiilidioksidipäästöistä. Mikä karuinta: valtaosa energiasta kuluu nykyjärjestelmässä hukkaan.
Teknologian kehittyessä hyötysuhteet paranevat, muutokset kyetään ennustamaan ja uusiutuvan energian lähteitä käyttämään paremmin tekoälyn avulla. Voimayhtiöt säätävät jo nyt tuuli- ja vesivoimaloita ennustavien mallien avulla. Älykkäät järjestelmät kykenevät reagoimaan energian tarpeen muutoksiin ja käyttämään vaikkapa yleistyviä sähköautoja varastona.
Tekoälyn tarvitsemien datakeskusten osuus voisi olla 5–9 prosenttia maailman koko sähkönkulutuksesta vuonna 2050.
Tekoäly on energiajärjestelmän tarvitsemalle muutokselle myös haaste. Konsulttiyhtiö McKinsey ennustaa, että datakeskusten tarvitsema energiamäärä kasvaa vuoteen 2050 asti peräti kahdeksan prosentin vuosivauhdilla. Tekoälyn tarvitsemien datakeskusten osuus voisi olla 5–9 prosenttia maailman koko sähkönkulutuksesta vuonna 2050. Lisäksi tarvitaan vettä palvelimien jäähdytykseen.
Tämä tapahtuu samaan aikaan, kun sähkön osuus energian kulutuksesta kasvaa ja fossiilisten polttoaineiden vähenee. Sähköautojen yleistyminen tai vihreän vedyn käyttö teollisuuden uusissa prosesseissa kasvattaisivat kuitenkin sähkön tarvetta vielä enemmän kuin datakeskukset. Puhtaasta sähköstä voi tulla pula.
Energian kokonaiskäyttö on kuitenkin kääntynyt jo laskevalle trendille Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Kasvu on painottunut Kiinaan ja on kääntymässä kehittyviin maihin, kuten Intiaan, Afrikkaan ja Latinalaiseen Amerikkaan.
Konsulttiyhtiö GapGemini on arvioinut, että tekoälyn avulla voitaisiin vähentää noin 15 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Voisiko luku olla vielä tätäkin suurempi? Luonnonvarojen kulutuksen sijaan, voisiko talouden kasvu perustua tulevaisuudessa merkittävästi nykyistä enemmän aineettomaan arvoon, jonka digitaalisessa tuottamisessa tekoälyllä on keskeinen rooli?
Käsissämme on valtava mahdollisuus korjata ihmisen aikaansaamia nykyisiä järjettömyyksiä, kunhan käytämme tämän mahdollisuuden viisaasti.
Aineeton arvo voi liittyä ihmismielen arvostamiin kokemuksiin, vaikkapa musiikkiin tai visuaalisiin elämyksiin. Se voi olla fyysisiin esineisiin liittyvä arvokas tunne siitä, että elän kestävästi ja osaan tehdä valintoja viisaammin. Se voi liittyä kuluttajien haluun maksaa enemmän siitä, että tuote tai palvelu on juuri minulle räätälöity. Se voi olla jakamispalvelua, jonka avulla voimme käyttää vapaita resursseja, kuten tyhjiä asuntoja tai autoja.
Aineetonta arvoa on myös tiedolla, jonka avulla kykenemme johtamaan yhteiskuntiamme. Tekoäly tekee tuloaan investointien kannattavuuden arviointiin ja ilmastoriskien laskentaan. Sitrankin käyttämä investointipankki käyttää tekoälyä ilmastojalanjälkien arviointiin ottaakseen tulevaisuuden riskit huomioon sijoituspäätöksissään.
Käsissämme on valtava mahdollisuus korjata ihmisen aikaansaamia nykyisiä järjettömyyksiä, kunhan käytämme tämän mahdollisuuden viisaasti. Tekoälystä pitää ottaa täysi hyöty.
Meidän on otettava käyttöön taloutta uudistava tekoälyn potentiaali. Tuon potentiaalin vaatima energia on tuotettava kestävästi, hidastamatta fossiilisista polttoaineista luopumista. Tekoälyn tuomia mahdollisuuksia on käytettävä myös osana itse energiajärjestelmän uudistamista. Muutos kestävyyteen tapahtuu samaan aikaan useilla rintamilla.
Atte Jääskeläinen
Kirjoittaja on Sitran yliasiamies
Teksti on julkaistu STTK:n Koneiden kuiskaus – älyä vai älyttömyyttä? -pamfletissa. Koko pamfletin kaikkine teksteineen löydät täältä: https://www.sttk.fi/materiaalit/koneiden-kuiskaus-alya-vai-alyttomyytta/