Varallisuuden keskittyminen kuriin

Varallisuus on keskittynyt niin maailmalla kuin Suomessakin. Se tarkoittaa, että varakkaimpien taloudellinen sekä usein myös poliittinen valta kasvaa. Viimeaikaisten kehityskulkujen valossa tämä voi olla vaaraksi tasapainoisen taloudellisen kehityksen lisäksi myös demokratialle.  

Taloudellinen eriarvoisuus on talouspoliittisen keskustelun kestoaihe. Puheenaiheena ovat usein tuloerot ja harvemmin varallisuuserot. Kuitenkin juuri varallisuuden keskittymisestä olisi syytä puhua nykyistä enemmän, koska varallisuus on keskittynyt tulojakin voimakkaammin. Esimerkiksi WID-tietokannan mukaan varakkaimman 10 prosentin osuus maailman varallisuudesta oli vuonna 2023 vajaa 74 prosenttia ja varakkaimman prosentin osuus oli reilu 36 prosenttia.  

Varallisuuden keskittyminen näkyy myös Suomessa. Suomen Pankin tuoreehkon analyysin mukaan kesäkuussa 2023 varakkaimman 10 prosentin osuus varallisuudesta oli vajaa 57 prosenttia. Saman analyysin mukaan pelkästään varakkaimman viiden prosentin osuus varallisuudesta oli 44 prosenttia.

Pitääkö varallisuuseroista olla huolissaan? 

Varallisuuseroista puhuttaessa voi tietysti kysyä, pitäisi varallisuuden keskittymisestä olla huolissaan. Lyhyt vastaus on kyllä. Pitempään vastaukseen liittyy useita näkökulmia. Ensinnäkin huolestuttavaa on trendi. Esimerkiksi Suomessa varallisuuserot näyttävät olevan pitemmällä aikavälillä kasvussa, kuten Tilastokeskuksen taannoisessa Tieto & Trendit -artikkelissa esitellään.  

On epäselvää, miksi varallisuuden keskittyminen on perusteltua. Ainakaan talouskasvulla sitä on vaikea perustella, kun esimerkiksi Suomessa taloudellinen kehitys on ollut viime vuosikymmeninä kovin heikkoa. Itse asiassa taloustieteellisestä tutkimuksesta löytyy viitteitä sille, että pienemmät varallisuuserot ovat hyödyksi talouskasvulle. 

Toisekseen varallisuuden keskittymisellä on vaikutuksia talouden dynamiikkaan. Voimakas keskittyminen tarkoittaa, että talouden dynamiikka on muuttunut jo ennestään varakkaiden eduksi. Tällä taas voi olla arvaamattomia vaikutuksia niin talouden kehitykselle yleisesti kuin muiden henkilöiden mahdollisuuksien heikkenemiseen. 

Kolmanneksi varallisuuden keskittyminen lisää paitsi varakkaimpien taloudellista, myös poliittista valtaa.

Kolmanneksi varallisuuden keskittyminen lisää paitsi varakkaimpien taloudellista, myös poliittista valtaa. Varallisuuden keskittymistä seuraavat usein toiveet politiikan muutoksesta. On esimerkiksi näyttöä, että yritystoiminnan keskittyminen lisää lobbaamista. Taloudellinen valta ja poliittinen valta kulkevat käsikädessä. Yhteiskuntien kannalta tämä ei kuitenkaan ole yksiselitteisen hyvä asia, koska yhteiskunnan ja varakkaimpien etu ei usein ole sama asia.  

Itse asiassa varallisuuden keskittymisen seurauksena on pahimmillaan yhteiskunnalle haitallisia ilmiöitä kuten demokratian vaarantuminen. Tästä on tuoreita esimerkkejä Yhdysvalloissa, jossa valtavan sosiaalisen median alustan omistaminen on mahdollistettu yhdelle henkilölle, jonka omistuksen aikana alustan toiminnassa on korostunut poliittisten tavoitteiden ajaminen. 

Mitä varallisuuden keskittymiselle pitäisi tehdä?  

Varallisuus siis keskittyy voimakkaasti ja sillä on haitallisia vaikutuksia niin taloudelle kuin yhteiskunnalle laajemmin. Varallisuuden keskittymisen hillitsemisessä tarvitaan niin varallisuusjakauman ala- ja keskiosia kuin varallisuusjakauman huippua koskettavia toimia.  

Matalampien varallisuuksien kasvattaminen on sidoksissa pieni- ja keskituloisten aseman parantamiseen. Käytännössä olisi huolehdittava, että jokaisella on työ, joka mahdollistaa hyvän elämän, säästämisen ja sijoittamisenkin.  

Tämä taas edellyttää, että puututaan työmarkkinoilla erityisesti pienituloisia koskeviin ilmiöihin kuten vastentahtoiseen osa-aikatyöhön, pakkoyrittäjyyteen ja asenteisiin pitkäaikaistyöttömiä kohtaan. Työelämän epävarmuuden vähentäminen edesauttaisi todennäköisesti varallisuuden pitemmän aikavälin kasvattamista. On esimerkiksi näyttöä siitä, että työsuhdeturvan heikentäminen on vähentänyt omistusasumista.  

Vauraimpien osalta varallisuuden keskittymisen hillitseminen vaatii sekä verotuksellisia toimia että yritystoiminnan pelikentän sääntelyä. On esimerkiksi varmistettava, että yksityisen sektorin toimialoilla on todella kilpailua ja ettei uusille toimijoille ole liiketoiminnan aloittamisen esteitä. Tällä mahdollistetaan yritystoiminnan kautta muodostuvan uuden varallisuuden kertyminen. Jo vaurastuneiden varallisuuden keskittymistä voidaan hillitä perintöverolla ja varallisuusverolla.  

Tom-Henrik Sirviö
Kirjoittaja on STTK:n ekonomisti.