Koulutus ja sivistys muodostavat kuntien elinvoiman ytimen

Koulutuspalveluiden järjestämisestä ja niiden rahoituksen kohdentamisesta päätetään kunnissa. Siksi kevään kuntavaaleissa äänestetään myös koulutuksesta.

Monet kunnan tehtävistä ovat muutoksessa, mutta koulutus on ja pysyy yhtenä kuntien keskeisimmistä tehtävistä. Kunnilla on lakiin perustuva tehtävä järjestää varhaiskasvatusta ja esi- ja perusopetusta. Niillä on tärkeä rooli myös toisen asteen koulutuksen järjestämisessä, ja suurin osa sekä ammatillisen koulutuksen että lukiokoulutuksen järjestäjistä on kuntaomisteisia. Laadukas koulutus ja toimivat oppimispolut ovat tärkeä osa kuntien elinvoimaisuutta. 

Monet kunnat järjestävät myös vapaan sivistystyön opetusta ja taiteen perusopetusta. Esimerkiksi kansalaisopistojen, työväenopistojen ja musiikkiopistojen tarjoamat mahdollisuudet kaiken ikäisten harrastustoimintaan ovat tärkeä osa kuntien asukkailleen tarjoamia koulutuspalveluita. Vapaan sivistystyön oppilaitokset tarjoavat tärkeitä matalan kynnyksen osallistumismahdollisuuksia eri taustoista tuleville oppijoille ja parantavat mahdollisuuksia aktiiviseen osallisuuteen ja elinikäiseen oppimiseen. 

Suurin osa koulutuksen ja varhaiskasvatuksen arjen toimintaan liittyvistä päätöksistä tehdään kunnissa. Kunnissa päätetään siitä, miten koulutuspalvelut järjestetään ja miten rahoitusta niihin kohdennetaan. Myös monien kuntalaisten arkeen vaikuttavista asioista, kuten päiväkotipaikkojen ja koulupaikkojen osoittamisen periaatteista ja koulujen aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisestä, päätetään kunnissa.

Väestöpohjan ja rakenteiden muutos korostaa yhteistyön merkitystä

Syntyvien lasten määrä vähenee suurimmassa osassa Suomen kuntia. Se heijastuu nopeasti varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tarpeen vähenemiseen. Tämän hetken suuria kysymyksiä monessa kunnassa on, miten ne pystyvät varmistamaan laadukkaan kasvatuksen ja opetuksen alueen lapsille ja nuorille. Kuntien välisen yhteistyön merkitys tuleekin vääjäämättä kasvamaan ja syvenemään tulevaisuudessa.  

Yhteistyön vahvistamisen tarve korostuu myös lapsille ja koululaisille tarjottavien opiskeluhuollon palveluiden kohdalla. Opiskeluhuollon palveluiden laadun ja saavutettavuuden kannalta on ensisijaista vahvistaa yhteistyötä kuntien ja hyvinvointialueiden välillä. Ennaltaehkäisevien palveluiden merkitys korostuu, kun ehkäistään ja hoidetaan lasten ja nuorten hyvinvointiin, terveyteen ja mielenterveyteen liittyviä ongelmia. Tässä avainasemassa ovat tiedonkulku eri toimijoiden välillä ja osaava ja pätevä henkilöstö. 

Varmaa on, että ilman kattavia koulutuspalveluita kunnan on vaikea säilyä vetovoimaisena nykyisille ja tuleville asukkailleen. Siksi jokaisessa kunnassa tulee tulevalla valtuustokaudella tehdä pitkäjänteistä työtä laadukkaan koulutuksen ja opetuksen varmistamiseksi.

Riina Nousiainen
Kirjoittaja on STTK:n koulutuksen ja osaamisen asiantuntija.