Kansainvälinen kilpailu on kiristynyt viimeisten vuosien aikana ja sen huomaa selvästi uuden komission politiikassa. Tällä kaudella keskiössä ovat ennen kaikkea panostukset Euroopan kilpailukyvyn vahvistamiseen ja turvallisuuteen.
EU komission vuoden 2025 työohjelmassa tehostaminen ja yksinkertaistaminen ovat keskeisessä roolissa EUn kilpailukyvyn palauttamisessa. Kun edellisen komission aikana puhuttiin laajasti Euroopan sosiaalisen markkinatalouden edistämisestä ja vihreästä siirtymästä, nyt agendaa dominoivat erilaiset hankkeet, joilla pyritään vähentämään byrokratiaa, helpottamaan yritysten toimintaa ja tehostamaan sisämarkkinoita.
Jatkumona vihreän siirtymän agendalle esitellään alkuvuodesta puhtaan teollisuuden suunnitelma, jonka kautta on tarkoitus määrittää kiireisiä lyhyen ajan strategioita, joilla teollisuutta tuetaan kilpailukyvyn palauttamisessa samalla kun luovutaan hiilestä. Ohjelma pohjautuu pitkälti Enrico Lettan ja Mario Draghin raportteihin Euroopan sisämarkkinoista ja kilpailukyvystä, mutta työelämän osalta agenda on jätetty hyvinkin kevyeksi. Ursula von der Leyenin ensimmäisen komission kunnianhimoinen ote puuttuukin lähes kokonaan uudessa ohjelmassa, muutamia valonpilkahduksia lukuun ottamatta.
Työelämän kehittämisen puolella ei vuoden 2025 ohjelmassa ole ensimmäistäkään lainsäädäntöhanketta. Jo maaliskuussa tulee aloite osaamisunionista ja syksyllä niin sanottu laatutyöpaikkojen tiekartta sekä sosiaalisten oikeuksien pilarin toimeenpanon uusi toimintasuunnitelma. Digitaalisen kehityksen, tekoälyn ja lisääntyvän psykososiaalisen kuormituksen tuomiin haasteisiin ei siis olla esittämässä palkansaajapuolen peräänkuuluttamia EU-tason ratkaisuja.
Työelämän kehittämisen puolella ei vuoden 2025 ohjelmassa ole ensimmäistäkään lainsäädäntöhanketta.
Osaamisunioni-aloitteen tarkoitus on puuttua osaamisen ja työvoiman kohtaanto-ongelmiin ja siinä on selkeä kilpailukyvyn parantamisnäkökulma. Komissio identifioi aivan oikein, että osaamiseen on panostettava laajasti; kaiken ikäisten, kaikilla tasoilla ja läpi työelämän. Aloitteella pyritään vastaamaan työelämän murrokseen ja nopeaan muutostahtiin. Ongelmaksi jää, että koulutus on pitkälti kansallista toimivaltaa, eikä komissiolla ole työkaluja, joilla saisi jäsenmaat panostamaan koulutukseen, elleivät ne itse sitä halua. Riski on siis ilmeinen, että yhteiset tavoitteet jäävät korulauseiksi juhlapuheisiin, kun varsinaiset toimet ja panostukset jäävät puuttumaan.
Komissio painottaa myös sitä, että osaamispanostusten ohella Euroopassa on varmistettava laadukkaat työpaikat, joissa on kunnolliset työehdot, korkeat työterveys ja -turvallisuusstandardit sekä työehtosopimusneuvottelut. Tavoitteisiin liittyen syksyllä luvataan esitys laatutyöpaikkojen tiekartasta, joka aikaisempien tietojen mukaan valmisteltaisiin yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa. Myös sosiaalisten oikeuksien pilarin toimeenpanoon panostetaan uusimalla sen toimintasuunnitelma. Molemmat aloitteet ovat todella tärkeitä, mutta vaativat paitsi sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin myös konkreettisia toimia niiden saavuttamiseksi. Toimeenpanon kunnianhimon taso jää siis nähtäväksi ja onnistuminen riippuu paitsi jäsenmaista tietenkin myös työmarkkinaosapuolten molemminpuolisesta sitoutumisesta.
Sosiaalidialogisitoumus edistää työmarkkinavuoropuhelua Euroopassa
Alkuvuodesta työohjelmassa on luvassa myös työmarkkinaosapuolille tärkeä sosiaalidialogisitoumus. Komissio on siinä yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa sopinut yhteisestä sitoumuksesta, joka edistää työmarkkinavuoropuhelua Euroopassa. Niin sanotussa sosiaalidialogi-paktissa komissio osoittaa poliittisen ja taloudellisen tukensa työmarkkinavuoropuhelulle ja sitoutuu kuulemaan osapuolten näkemyksiä työelämää koskevissa asioissa. Partit vuorostaan sitoutuvat parantamaan omalta osaltaan sosiaalidialogin toimintaa ja vahvistamaan keskeistä vuorovaikutustaan.
Kaikkiaan komission tavoitteet työelämänkehittämiseksi ovat kirjausten puolesta hyviä. Huolta herättää kuitenkin konkretian puute ja sitoutumisen taso yhdistettynä voimakkaaseen yksinkertaistamisagendaan. Liiallinen ja hajanainen sääntely voi heikentää sisämarkkinan toimintaa, mutta sääntelyllä luodaan myös niiden toimintaedellytykset. Reilut kilpailuolosuhteet ja vahvat sosiaaliset ja työntekijöiden oikeudet ovat koko Euroopan kilpailuetuja, joita tarvitaan houkuttelemaan tarvittavaa osaava työvoimaa Suomeen ja Eurooppaan. Tärkeää on myös varmistaa, ettei kevyempi sääntely ja seuranta johda heikentyvään turvaan ja lisääntyvään ihmisten hyväksikäyttöön.
Sekä Draghi että Letta ovat raporteissaan korostaneet, että Eurooppa ei pärjää kilpailussa heikentämällä työntekijöiden asemaa, vaan on päinvastoin panostettava työvoiman osaamiseen ja työelämän kehittämiseen. Konkreettiset toimet näiden tavoitteiden osalta jäävät kuitenkin pitkälti puuttumaan vuoden 2025 työohjelmasta, vaikka niitä kaivattaisiin kipeästi sekä EU-tasolla että täällä kotimaassa.
Maria Häggman
Kirjoittaja on STTK:n kansainvälisten asioiden päällikkö.
Patrizio Lainà | 12.2.2025