Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin aktiivinen ja ennalta arvaamaton toiminta luo epävarmuutta ja lisää epävakautta maailmassa. Hyvällä syyllä voi todeta, että myös Euroopan turvallisuustilanne on huonoin sitten toisen maailmansodan. Kun Euroopassa keskustellaan kokonaisturvallisuudesta ja Ukrainan entistä vahvemmasta tukemisesta, Yhdysvaltojen ja Kiinan valtiontukipolitiikat ja nousevat kaupan esteet aiheuttavat ongelmia eurooppalaiselle teollisuudelle. Tämä vaatii EU:lta aikaisempaa suurempaa yhtenäisyyttä.
Kiristynyt geopoliittinen tilanne näkyy EU:n viimeaikaisessa toiminnassa. EU-maiden johtajat kokoontuvat tiheään eri kokoonpanoissa ja keskustelevat turvallisuustilanteesta. Komission keskeinen tehtävä on etsiä keinoja, joilla voitaisiin kasvattaa jäsenmaiden puolustusmenoja. Tämä voitaisiin tehdä lisäämällä joustoja taloussääntöihin ja kohdentamalla uudelleen budjettia.
Turvallisuuskysymysten ohella panostuksia tehdään Euroopan kilpailukyvyn vahvistamiseen.
Mutta löytyykö Euroopasta tarpeeksi yhteistä tahtoa ja ovatko yhteiset toimet tarpeeksi vaikuttavia tilanteen vakavuuteen nähden? Tehtävä on erityisen haastava, koska EU:n päätöksentekoprosessit eivät tue kriisiaikojen päätöksentekoa.
Euroopan komissio esitteli tammikuussa kilpailukykykompassin, joka perustuu pitkälti Italian ex-pääministereiden Enrico Lettan ja Mario Draghin raportteihin Euroopan sisämarkkinoista ja kilpailukyvystä. Kompassi on uuden komission ensimmäinen merkittävä aloite. Se tarjoaa strategiset puitteet ja ohjaa komission toimia kilpailukyvyn edistämiseksi EU:ssa suhteessa muihin globaaleihin toimijoihin vuosille 2024–2029 keskittyen erityisesti innovaatioiden, hiilestä irtautumisen ja turvallisuuden vahvistamiseen.
Keskeisessä roolissa komission kilpailukykyä parantavassa ohjelmassa on helmikuun lopussa julkaistava Puhtaan teollisuuden suunnitelma, jonka on tarkoitus vauhdittaa siirtymää fossiilivapaaseen talouteen samalla kun se parantaa kilpailukykyä. Tähän EU:n onkin syytä panostaa merkittävästi. Teollisuusprosessien ja palveluiden vähäpäästöisyyden edistämiseen, puhtaan energian tuotantoon ja päästöttömän liikenneinfrastruktuurin rakentamiseen on ohjattava laajasti resursseja.
Eurooppalaisen kilpailu- ja elinkeinopolitiikan tehtävä on ennen kaikkea tukea kasvua ja lisätä työllisyyttä.
Eurooppalaisen kilpailu- ja elinkeinopolitiikan tehtävä on ennen kaikkea tukea kasvua ja lisätä työllisyyttä. Sen on myös luotava eurooppalaisille lisää hyvinvointia, vahvistettava työelämän laatua ja tuettava EU:n sosiaalisten oikeuksien pilarin toteuttamista. Meidän on myös kansallisesti kyettävä varmistamaan työelämän muutostilanteissa työntekijöille riittävä turva ja mahdollisuus kouluttautua uudelleen.
Palkansaajanäkökulmasta on myönteistä, että Euroopan sosiaalinen markkinatalous nähdään komission ohjelmassa ja kilpailukompassissa keskeisenä kilpailuetuna. Komissio painottaa siinä laadukkaan työelämän, sosiaalisten oikeuksien ja oikeudenmukaisen siirtymän merkitystä Euroopan menestymiselle. Jää kuitenkin nähtäväksi, miten työohjelmassa luvatut työelämähankkeet – osaamisunioni ja laatutyöpaikkojen tiekartta – toteutetaan tehokkaasti ilman uutta lainsäädäntöä. Molempien onnistuminen on silti aivan välttämätöntä, jotta kansalaisten tuki unionille säilyy.
Huolta herättää myös komission ylikorostunut ajatus siitä, että Euroopan kilpailukyvyn ongelmat ratkeavat ennen kaikkea yksinkertaistamalla sisämarkkinoiden sääntelyä.
Sääntelyn purku ja sen yksinkertaistaminen voi palkansaajien näkökulmasta olla hankalaa.
Yritysten on luonnollisesti saatava keskittyä liiketoimintaansa, eikä kukaan toivo niille ylimääräistä hallinnollista taakkaa. Samalla on muistettava, että laadukas sääntely varmistaa yhteiset pelisäännöt Euroopan sisämarkkinoille. Sääntöjen purkamisen ja yksinkertaistamisen yhteydessä on varmistettava, että toimet eivät heikennä kuluttajien tai työntekijöiden suojaa.
Sääntöjen purkamisen ja yksinkertaistamisen yhteydessä on varmistettava, että toimet eivät heikennä kuluttajien tai työntekijöiden suojaa.
Euroopan turvallisuuden vahvistamisen ohella alueellisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti toteutettava oikeudenmukainen vihreä ja digitaalinen siirtymä, väestön ikääntyminen, vanheneva infrastruktuuri ja Euroopan vakauden edistäminen edellyttävät suuria investointeja tulevina vuosina.
Puolustusinvestointien ohella on syytä pitää mielessä myös muut investointitarpeet, kun keskustellaan unionin tulevaisuudesta ja neuvotellaan sen tulevasta rahoituskehyksestä.
Menestyäkseen ja ollakseen uskottava toimija myös uudessa ajassa EU:n on onnistuttava toimimaan yhtenäisesti niin ulkoisten kuin sisäistenkin haasteiden edessä. Tämä tarkoittaa budjetin kasvattamista ja joustoja taloussääntöihin myös muiden kuin puolustusmenojen osalta.
Antti Palola
Kirjoittaja on STTK:n puheenjohtaja.
Kirjoitus on julkaistu Talousneuvoston Talouspolitiikka-kirjoitussarjassa 26.2.2025.