STTK:n lausunto valtioneuvoston kanslialle
Yleiset kysymykset
Onko valintojen valmistelussa ja tavoitteissa tunnistettu olennaiset asiat?
Ei ole.
Huomiot valmisteluun tai tavoitteenasetteluun?
STTK katsoo, että tavoitteenasettelussa on epäonnistuttu, koska strategisten painopistevalintojen tavoitteet jäävät epäselviksi. Osiossa todetaan, että TKI-investoinneilla tavoitellaan laajaa ja pitkäjänteistä vaikuttavuutta. Toteamus kuitenkin tarvitsisi tuekseen sen avaamista, mitä vaikuttavuutta tarkalleen ottaen haetaan.
Tavoitteenasettelun toinen keskeinen puute liittyy tuottavuus- ja talouskasvun jättämiseen mainitsematta. Tuottavuus ja talouskasvu mainitaan strategisten painopisteiden valintaa koskevan dokumentin eri osioissa, mutta varsinaisesta tavoitteenasettelusta ne uupuvat. Tätä ei voida pitää perusteltuna, kun tuottavuus- ja talouskasvun keskeinen merkitys on vahvasti tunnistettu jo TKI-politiikan aiempien vuosien valinnoissa.
Nyt tehtävien valintojen valmistelu tapahtuu tutkimus- ja innovaationeuvoston johdolla. Tehdyistä valinnoista huokuu vahva elinkeinoelämän lyhyen aikavälin intressien huomioiminen, mikä taas herättää kysymyksiä valmistelun yksipuolisuudesta sekä huomioonotettujen näkökulmien suppeudesta. Dokumentin perusteella näyttääkin vahvasti siltä, että tutkimus- ja innovaationeuvoston kokoonpanoa tulisi uudistaa ja samalla monipuolistaa vähemmän elinkeinoelämälähtöiseksi.
Huomiot vaikutuspolkuihin, miten näette valintojen vaikutukset?
STTK katsoo, että dokumentissa kuvatut vaikutuspolut ovat enemmänkin prosessin toivotun etenemisen kertausta. Tämä voi olla hyödyllistä TKI-politiikan kehityksen kannalta, mutta nykyisessä muodossa osion otsikko ja sisältö eivät vastaa toisiaan.
T&K-rahojen kohdentaminen osana valtion talousarvioprosessia ei ole tavoite. Sen sijaan sen yhteydessä mainitut kansainvälisesti kilpailukykyiset tutkimus- ja osaamiskeskittymät ja -ekosysteemit ovat tavoitteita. Tekstiä tukisikin tältä osin tarkentaa. Myöskään EU- ja kansainvälinen vaikuttaminen sekä maakuvatyö eivät ole tavoitteita vaan tavoitteiden saavuttamiseen suunnattuja toimenpiteitä.
Vaikutuspolkuja koskeva osio kaipaisi kokonaisuutena selkeyttämistä. Myös valintojen vaikutuksista on jäänyt uupumaan tässä ajassa kenties keskeisin tavoiteltu vaikutus eli vaikutus tuottavuus- ja talouskasvuun sekä mekanismit sen saavuttamiseksi.
Onko aihioissa otettu huomioon oikeat näkökulmat? Mitä täydennettävää niihin on?
TKI-järjestelmä: riskinottokyvyn lisääminen ja investointien houkuttelu.
Data ja datapohjainen arvonluonti
On perusltetua, että data ja datapohjaisen arvonluonnin mahdollisuudet huomioidaan suomalaisen TKI-politiikan valmistelussa. Samalla on kuitenkin varmistettava, ettei suomalaisista erityisesti viranomaisten keräämän datan hyödyntämistä tehdä liialti yksityisen sektorin tarpeista lähtien.
Murrosteknologiat, kaksikäyttö ja puolustus
STTK pitää perusteltuna murrosteknologioiden nostamista vahvasti osaksi strategisten valintojen temaattisia aihioita. Suomessa pitää olla osaamista ja tuotekehitystä erilaisista uusista teknologioista. Tämä mahdollistaa niiden hyödyntämisen niin osana eri palveluiden ja tavaroiden kehittämistä kuin tuottavuuden kasvattamista.
Temaattisen kohdan ongelma liittyy kaksikäyttöteknologioiden ja puolustuksen ylikorostuneeseen rooliin. Monet tuottavuus- ja talouskasvun kannalta keskeisistä teknologioista on alun perin kehitetty sotilaalliseen käyttöön. Toisaalta Suomen nykyisessä tilanteessa on perusteltua panostaa puolustustutkimuksen ja -teollisuuden kehittämiseen.
Tästä huolimatta päätöstä nostaa puolustus merkittävään rooliin yhdeksi kolmesta strategisten valintojen temaattisista aihioista voidaan pitää ongelmallisena. STTK katsoo, että suomalaista TKI-politiikkaa tulisi kehittää ensisijaisesti avoimen yhteiskunnan tarpeisiin. Tästä lähtökohdasta käsin muiden sektoreiden, kuin puolustussektorin tarpeiden ensisijaisuus olisi perusteltua. Puolustukseen on myös viime vuosina jo tehty mittavia panostuksia. Tarve panostaa näin voimallisesti puolustukseen myös TKI-politiikan kautta herättää kysymyksiä. STTK:n näkemyksen mukaan puolustusteollisuutta hyödyttäviä toimia on mahdollista tehdä myös TKI-politiikan keinoin ilman, että puolustuksen ja kaksikäyttöteknologioiden rooli koko TKI-politiikan strategisissa painopisteissä muodostuu näin suureksi. STTK muistuttaa, että tehty valinta johtaa väistämättä siihen, että muiden sektoreiden rooli kokonaisuudessa heikkenee.
Terveys ja hyvinvointi
On kaikille hyödyllistä, jos terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät innovaatiot voidaan ottaa käyttöön myös julkisella sektorilla. Silti dokumentista huokuva ajatus julkisesta sektorista yksityisen sektorin innovoinnin alustana on ongelmallinen.
Muut huomiot – ovatko valinnat oikeaan osuvia vai pitäisikö valita jotain muuta?
STTK katsoo, että TKI-politiikan vahvistamisen lähtökohdan tulee olla avoimen yhteiskunnan tarpeissa. Tästä lähtökohdasta käsin valinnoissa korostuvat liikaa puolustukseen liittyvät tarpeet. Strategisissa valinnoissa nämä vievät tilaa muilta avoimen yhteiskunnan kaipaamilta teemoilta. Puolustuksen vahvat tarpeet näkyvät paitsi suoraan murrosteknologioita, kaksikäyttöä sekä puolustusta koskevassa osiossa. Mutta myös esimerkiksi resilienssiä, ilmastoa ja ympäristöä sekä arktista ulottuvuutta käsittelevissä osioissa.
Lisätietoja STTK:ssa: Tom-Henrik Sirviö