Työterveyshuollon ydinosaamista ovat väestön työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. Se on oma hallinnollinen ja rahoituksellinen kokonaisuutensa, jota tulee kehittää niin, että sen palvelut vastaavat yhä paremmin työpaikkojen muuttuviin tarpeisiin.
Odotettu arviointiraportti sote-uudistuksen vaikutuksista palveluihin saatiin juuri uunista ulos. Mittaluokaltaan valtava uudistus on hallinnollisesta näkökulmasta saatu toimeenpantua kohtalaisen hyvin, vaikka ajankohtaan osuikin useita kansainvälisiä riskejä ja epävarmuustekijöitä: pandemia, hyökkäyssota Euroopan maaperällä sekä sumuisuutta taloudessa. Sisällöllinen kehittämistyö sen sijaan on monelta osin vielä kesken.
Yksi sote-uudistuksen päätavoitteista oli ennaltaehkäisevien palvelujen vahvistaminen. Tämä on aina ollut keskeinen sisältö työterveyshuollon palveluissa, joista muut palvelut voisivat hyödyntää hyviä käytäntöjä omassa kehittämistyössään. Ennaltaehkäisevää työtä tehdään myös osana vapaaehtoista sairaanhoitoa. Sairauden pahenemisen esto tai oireesta työntekoon aiheutuvan haitan pienentäminen ovat osa ennaltaehkäisevää työtä.
Työnantajat ostavat hoitoa ja maksavat suuren osan kustannuksista
Arviointiraportissa kuvataan myös työterveyshuollon ajankohtaista tilannetta. Työterveyshuolto tarjoaa työnantajan järjestämänä palveluja noin 2 miljoonalle työikäiselle suomalaiselle. Palvelut kohdentuvat eniten alemmille toimihenkilöille ja toisen asteen tutkinnon suorittaneille työntekijöille. Lakisääteisiä ovat työolosuhteiden kartoitus sekä tämän selvityksen pohjalta tarpeellisiksi arvioidut ennaltaehkäisevät palvelut. Ainakin joitakin sairaanhoidon palveluja sisältyy hieman alle 80 prosenttiin sopimuksista. Työterveyshuolto on työkyvyn erityisosaaja ja ainoa terveydenhuollon toimija, jolla on suora yhteys työpaikkoihin sekä tietoon työolosuhteista.
Työnantajat maksavat noin 80 prosenttia työterveyshuollon hyväksytyistä kustannuksista, ja palkansaajat maksavat Kelan työtulovakuutuksen kautta loput. Verorahoitusta ei työterveyshuollon palveluihin käytetä lainkaan. Työterveyshuollon kustannukset ovat vain alle 4 prosenttia terveydenhuollon kokonaismenoista.
Työterveyshuollon kehittämistä tarvitaan
Hyvä esimerkki ajankohtaisesta kehittämistyöstä on Työote-hanke, jossa Työterveyslaitoksen koordinaatio on mahdollistanut yhteistyömallien kehittämisen hyvinvointialueiden ja työterveyshuoltojen välillä. Näin on voitu tukea sairaudesta toipuvan työntekijän työkykyä ja vähentää sairauspoissaolojen tarvetta. Jatkossa näitä toimintamalleja laajennetaan ja yhteistyötä rakennetaan myös perusterveydenhuollon kanssa. Samoin omalääkäri- ja omatiimimalleja hyvinvointialueille perustettaessa tulee huomioida toimiva yhteistyö alueen työterveyshuoltojen kanssa.
Työterveyshuolto tuntee myös työolosuhteiden vaikutukset terveyteen ja sairauteen, eikä sieltä saatava palvelu ole sama kuin esimerkiksi sote-keskuksissa, joissa yhteyttä työpaikoille ei ole.
Työterveyshuolto on oma hallinnollinen ja rahoituksellinen kokonaisuutensa. Työterveyshuollon kehittämisestä vastaa sosiaali- ja terveysministeriön työterveyshuollon neuvottelukunta, jossa ovat mukana muun muassa Työterveyslaitos, työmarkkinajärjestöt, työterveyshuollon tiimien eri ammattilaisryhmät ja Kela. Näin on pystytty vastaamaan työpaikkojen palvelutarpeisiin kohtuullisen hyvin sekä tuottamaan parempaa työkykyä ja pitempiä työuria. Näiden tavoitteiden saavuttamisessa sekä työnantajat että työntekijät pitävät työterveyshuollon roolia tärkeänä ja olennaisena. Parhaat arviot työterveyshuolto on saanut näistä toimista silloin, kun mukana on myös vapaaehtoisen sairaanhoidon palveluja. Työterveyshuolto tuntee myös työolosuhteiden vaikutukset terveyteen ja sairauteen, eikä sieltä saatava palvelu ole sama kuin esimerkiksi sote-keskuksissa, joissa yhteyttä työpaikoille ei ole.
Parhaillaan on käynnistetty hyvän työterveyshuoltokäytännön asetuksen päivitystyö. Säädösuudistuksen myötä pystytään tulevaisuuden palvelujen sisältöä kehittämään niin, että ne vastaavat yhä paremmin ja kustannustehokkaammin työpaikkojen tarpeisiin.
Työkykyä tuetaan moniammatillisesti
Työterveyshuollossa työskentelee moniammatillisia tiimejä, joiden osaaminen ja kiinnostus suuntautuvat nimenomaan työikäisten ennaltaehkäiseviin ja hoidollisiin palveluihin. Tämä resurssi ei ole sellaisenaan siirrettävissä muihin palveluihin, eikä työterveyshuoltoon erikoistuneista ammattilaisista ole ylitarjontaa. Muissa sote-palveluissa voidaan muun muassa työskentelyolosuhteita ja ammatillisen kehittymisen mahdollisuuksia tukemalla huolehtia henkilöstön saatavuudesta.
Ulkopolitiikan haasteelliset ajat heijastuvat huoltovarmuuden ja kriisinkestävyyden välttämättömyytenä. Tämä tarkoittaa myös tarvetta priorisoida väestön työkyvyn ylläpitämisen ja edistämisen palveluita, jotka ovat työterveyshuollon ydinosaamista. Työterveyshuolto on pienelle kansalle myönteinen ja välttämätön voimavara, jonka tuloksista lopulta hyötyy koko väestö vauvasta vaariin.
STTK:n, Akavan, SAK:n ja EK:n yhteiskirjoitus
Ida Nummelin, sosiaali- ja terveyspolitiikan asiantuntija STTK
Anu Tuovinen, johtava asiantuntija Akava
Riitta Työläjärvi, asiantuntijalääkäri SAK
Auli Rytivaara, asiantuntijalääkäri EK