Osaamisunioni-aloite haastaa Eurooppaa investoimaan osaamiseen

Aikuiskoulutuksen osalta Osaamisunionin tavoitteet ja Suomen koulutuspolitiikka näyttävät kulkevan täysin päinvastaisiin suuntiin.

EU-komission viime viikolla julkaiseman Osaamisunionia (the Union of Skills) koskevan aloitteen viesti jäsenmaille on selvä: on aika herätä ja lisätä panostuksia osaamiseen. Euroopan kilpailukykyä haastavat aloitteen mukaan osaajapula, hidas uudistuminen ja sirpaloitunut hallinto. Komission näkemyksen mukaan jäsenmaiden nykyiset toimet koulutuksen ja osaamisen uudistamiseksi eivät riitä, vaan tarvitaan radikaali rytminmuutos sekä kunnianhimon tasossa että osaamista vahvistavissa toimissa.  

Vaikka osaamisen vahvistaminen on jo pitkään ollut EU-komission agendalla, on Osaamisunionin viesti jäsenmaille aiempaa voimakkaampi ja sävy entistä vaativampi. Osaamista vahvistavat toimet nähdään Euroopan kilpailukyvyn parantamisen kannalta kriittisinä.  

On aika herätä ja lisätä panostuksia osaamiseen.

Aloitteessa nostetaan esiin useita kehittämisen kohteita koulutusjärjestelmien eri tasoilla. Perusopetuksen osalta aloite nostaa esiin erityisesti perustaitojen ja luonnontieteisiin liittyvän osaamisen vahvistamisen ja esittää näihin uusia seurantaindikaattoreita.  

Ammatillisen koulutuksen merkitys kilpailukyvyn vahvistamiselle nähdään aiempaa suurempana. Komissio ehdottaa eurooppalaisen ammatillisen koulutuksen strategian laatimista, jonka tavoitteena olisi vahvistaa ammatillisen koulutuksen vetovoimaa, laatua ja saavutettavuutta.  

Korkeakoulutuksen tavoitteita ohjaa näkemys siitä, että syntyvät uudet työpaikat edellyttävät aiempaa useammin korkeakoulutasoista osaamista. Tähän lääkkeeksi komissio ehdottaa aloitetta, jolla parannetaan korkeakoulutuksen saavutettavuutta aiempaa laajemmille ryhmille. 

Komission mielestä panostuksia aikuiskoulutukseen tulee lisätä

Osaamisunionia koskeva aloite vaatii jäsenmailta vaikuttavampia toimia aikuiskoulutuksen lisäämiseksi. Aikuiskoulutuksen kasvava merkitys kytkeytyy Euroopan tasolla vahvasti väestön ikääntymiseen, digitaaliseen ja vihreään siirtymään ja kilpailukyvyn vahvistamiseen. Aloitteessaan komissio peräänkuuluttaa jaettua vastuuta aikuiskoulutukseen osallistumista koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi.  

EU-maat yhdessä ovat sopineet tavoitteesta, jonka mukaan vuoteen 2030 mennessä työikäisistä vähintään 60 prosentin tulee osallistua osaamista lisäävään ja uudistavaan koulutukseen (up-skilling and re-skilling) vuosittain. Kuitenkin tällä hetkellä osallistumisaste jää vain 39,5 prosenttiin eli kauas tavoitteesta.  

Komissio peräänkuuluttaa myös lisää panostuksia koulutukseen ja osaamiseen. Tällä hetkellä EU-jäsenmaat käyttävät keskimäärin 4,7 prosenttia BKT:stä koulutukseen. Aikuiskoulutukseen käytetään vain 0,1 prosenttia BKT:stä. 

Miltä Osaamisunioni-aloite sitten näyttää Suomesta katsottuna? Osittain samat asiat, jotka on myös Suomessa tunnistettu koulutuspolitiikan haasteiksi, ovat sitä myös Euroopan tasolla. Perustaitojen osaamisen lasku on yhteinen eurooppalainen haaste ja heijastelee koulutusjärjestelmiä suurempaa yhteiskunnan muutosta. Tarve korkeasti koulutetun työvoiman kasvattamiselle on haaste yhtä lailla Suomessa ja koko Euroopassa.  

Perustaitojen osaamisen lasku on yhteinen eurooppalainen haaste ja heijastelee koulutusjärjestelmiä suurempaa yhteiskunnan muutosta.

Erityisesti kaksi asiaa erottuu, kun vertaa Osaamisunionin tavoitteita ja Suomessa harjoitettava koulutuspolitiikkaa. Nämä asiat liittyvät ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen merkitykseen kilpailukyvyn vahvistajina. Komission ehdottama eurooppalainen ammatillisen koulutuksen strategia heittää haastepallon myös Suomelle, joka tunnetaan Euroopassa ammatillisen koulutuksen edelläkävijämaana, mutta joka etenkin kuluvan hallituskauden rahoitusleikkausten myötä hapuilee ammatillisen koulutuksen merkityksen tunnistamisessa työelämälle ja yhteiskunnalle.  

Aikuiskoulutuksen osalta Osaamisunionin tavoitteet ja Suomen koulutuspolitiikka näyttävät kulkevan täysin päinvastaisiin suuntiin. Komissio ehdottaa muun muassa uutta osaamistakuupilottia, jolla varmistettaisiin työntekijöiden mahdollisuus osallistua koulutukseen esimerkiksi työelämän rakennemuutostilanteissa. Sopii toivoa, että myös Suomessa päättäjät tunnistavat aikuiskoulutuksen merkityksen kilpailukyvylle ja näkevät koulutukseen panostamisen investointina tulevaisuuteen. 

Riina Nousiainen
Kirjoittaja on STTK:n koulutuksen ja osaamisen asiantuntija.