Sovitun täytyy pitää

Vanha sanonta ”kevät keikkuen tulevi” viittaa talven taittumiseen ja kevään hyppelehtivään tulemiseen. Tänä vuonna pääkaupunkiseudulla kaivattua oikeaa kunnon talvea ei sään puolesta tullut lainkaan.

Jos maailmankirjat ovat ilmaston ja sään osalta sekaisin, saman voi sanoa viimeaikaisten geopolitiikan käänteiden ja uhkaavan kauppasodan osalta.

Yhdysvaltojen presidentin edesottamuksia seuratessa voi hämmästellä, miten surkeaan tilaan koko maailmanjärjestys ja ennen kaikkea läntinen maailma on ajautunut. Kukaan ei osaa varmuudella sanoa, mihin suuntaan maailma menee.
Olen usein kuvannut yhteiskuntamme epävarmuuden tilaa merikapteeni-taustalleni sopivalla vertauksella, jonka mukaan Suomi-laiva purjehtii rajoitetun näkyvyyden vallitessa. – Maailmanpolitiikan epävarmuuden nykytilaa voi kuvata niin, että koko maailma purjehtii rajoitetun näkyvyyden vallitessa.

Kuukausi sitten teknologiateollisuuteen syntyi monien vaiheiden jälkeen sopimus. Sitä pidetään työmarkkinoiden päänavauksena ja palkankorotusten yleisenä linjana – tunnustetaan se tai ei.

Ratkaisun myötä työmarkkinasuman odotettiin purkautuvan, mutta varsin verkalleen sopimuksia näyttää syntyvän.
Päänavauksen jälkeen työntekijäpuoli on joutunut vauhdittamaan neuvotteluita työtaistelutoimin, jotta päästäisiin mainitun yleisen linjan mukaisiin palkankorotuksiin.

Itseäni ihmetyttää valtion neuvottelupöydän tilanne. Istuin aikanaan pitkään pääneuvottelijoista koostuvassa valtion pöydässä. Kertaakaan ei siellä oltu tilanteessa, jossa neuvotteluja olisi jouduttu vauhdittamaan työtaisteluilla. – Oi aikoja – oi tapoja! Eikö tässä epävarmassa tilanteessa kannattaisi muistaa, että valtion henkilöstö muodostaa suurelta osin kansallisen turvallisuuden, yhteiskunnan kriisinkestävyyden ja huoltovarmuuden ytimen.

Neuvottelut uudesta kunta- ja hyvinvointialueita koskevasta sopimuksesta ovat vasta alkaneet. Toivottavasti työnantaja pitää sovituista palkkaohjelmista kiinni. Neuvottelu- ja sopimustoiminnan tärkeimpiä periaatteita on juuri se, että sovitut asiat pitävät.

Julkisen sektorin työntekijät – oli sitten kyseessä kuntien ja hyvinvointialueiden tai valtion palveluksessa olevat – ovat palkkansa ja palkankorotuksensa ansainneet.

Alasta riippumatta työntekijäpuoli tavoittelee aiempia vuosia korkeampia palkankorotuksia menetetyn ostovoiman kompensoimiseksi.

Palkansaajapuolella tiedetään varsin hyvin, että koskaan ei ole sopiva hetki kunnon palkankorotuksille. On joko niin, että noususuhdanteessa ei saa heikentää kustannuskilpailukykyä tai sitten niin, että laskusuhdanteessa ei saa heikentää kustannuskilpailukykyä. – Suomalaisen työnantajan asiat ovat aina kuin köyhän talon porsaalla, kun pitäisi maata tonkia: Joko on kärsä kipeä, tai maa jäässä.

Hallitus on jo toteuttanut – ja tulee edelleen toteuttamaan – useita elinkeinoelämän ja yrittäjäjärjestöjen toivomia lainsäädäntömuutoksia. Niiden vaikutukset työlainsäädäntöön ja työmarkkinoiden sopimusjärjestelmään ovat suuria.
Muun muassa irtisanomiskynnystä madalletaan ja sallitaan enintään vuoden pituiset määräaikaisuudet ilman perustetta. Määräaikaisuuksia koskeva lakimuutos kasvattaisi väistämättä mahdollisuuksia työsopimusten perusteettomaan ketjuttamiseen ja lisäisi raskaus- ja perhevapaasyrjintää.

On selvää, että hallituksen lakihankkeet heikentävät naisten asemaa työelämässä.

Lisäksi hallitus on uudistanut sosiaaliturvaa muun muassa leikkaamalla työttömyysturvaa ja asumistukea. On luonnollista, että työntekijäpuoli hakee kompensaatiota irtisanomisten helpottamiselle ja työttömyysturvan leikkauksille.

Ammattiyhdistysliikkeen ydintehtävä on puolustaa työntekijöiden oikeuksia, turvaa ja ostovoimaa. Puolustamme myös yhteiskunnan heikompiosaisia, jotka nyt ovat joutuneet talouden tasapainottamisen äänettömiksi maksumiehiksi ja -naisiksi.

STTK ei hyväksy heikennyksiä palvelusuhteen ehtoihin tai yhteiskunnan heikompiosaisiin kohdistuvia leikkauksia. Kun samanaikaisesti parempiosaisille annetaan lisää hyvää, se ei ole oikeudenmukaista.

Tämä hallitus lupasi tasapainottaa velanoton, satatuhatta uutta työpaikkaa, lisää vihreää siirtymää ja vahvaa osaamista. Rakenneuudistukset ovat jääneet vähäisiksi ja vihreää siirtymää kuvaava väri on korkeintaan hailakka. Sakset ja leikkurit ovat viuhuneet, kun työntekijää on nopealla ja osin hutiloiden toimeenpannulla lainsäädännöllä laitettu kuriin.

Entä mitä on saatu aikaan? Suomi velkaantuu edelleen, investoinnit laahaavat, uusia työpaikkoja ei synny ja työttömyys kasvaa. Työelämän ja sosiaaliturvan heikennyksiä on viety eteenpäin nopeasti heikolla valmistelulla ja puutteellisin vaikutusarvioinnein.

Hallitus on toteuttanut ideologiaansa, mutta talouden, tuottavuuden, työllisyyden ja vihreän siirtymän tavoitteet ovat siltä karanneet. Jälki on pahaa, emmekä vielä edes näe kaikkia seurauksia. – Ne jätetään seuraavan hallituksen murheeksi.

Hallituksen piti olla ohjelmansa mukaisesti vahva ja välittävä. Jokainen voi kohdallaan arvioida, onko se sitä.

Tänään (20.3.) on kevätpäiväntasaus. Aurinko siirtyy eteläiseltä tähtitaivaalta pohjoiselle – eli ylittää taivaanekvaattorin etelästä pohjoiseen. Voimme tähtitieteen näkökulmasta jättää hyvästit talvelle ja toivottaa kevät, kesä ja aurinko tervetulleeksi. – Olemmehan yhtä kaikki maailman onnellisin kansa!

Antti Palola
Kirjoittaja on STTK:n puheenjohtaja ja tämä on vuosittainen kevätpäivän viesti.