Viime vuosina julkinen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä on ollut merkittävien muutosten, haasteiden ja säästöpaineiden kohteena. Tällä myllerryksellä on ollut väistämätön vaikutus myös asiakkaiden luottamukseen järjestelmää kohtaan.
Kalevi Sorsa säätiön tekemän analyysin mukaan suomalaisten luottamus terveydenhuoltojärjestelmään on vuodesta 2021 lähtien heikentynyt merkittävästi. Tämä kehitys on havaittu erityisesti vähän koulutettujen ja yksin asuvien keskuudessa, siis ryhmissä, jotka usein ovat nimenomaan julkisen terveydenhuollon asiakkaita. Luottamuksen laskua selittävät mm. sote-järjestelmän rakenteelliset ongelmat sekä taloushuolet.
Luottamuksen rakentumisessa tai rapautumisessa mielikuvilla on merkitystä.
Hyvinvointialueille osoitetut säästöpaineet ovat johtaneet siihen, että alueet ovat joutuneet tekemään vaikeita päätöksiä budjettien tasapainottamiseksi, mikä puolestaan on lisännyt asiakkaiden epäluottamusta. Hallituksen päätös keventää hoitotakuuta samanaikaisesti rahoituksen leikkausten kanssa on myös herättänyt huolta siitä, että palvelut eivät enää vastaa asiakkaiden tarpeisiin yhtä hyvin kuin aiemmin.
Luottamuksen rakentumisessa tai rapautumisessa mielikuvilla on merkitystä. Hallituksen päätökset yhdessä hyvinvointialueiden alijäämiä, irtisanomisia ja toisaalta henkilöstöpulaa koskevan julkisen keskustelun kanssa voivat syventää ja edelleen heikentää luottamusta julkiseen sotejärjestelmään. Kun esimerkiksi Helsingin Sanomat uutisoi jatkuvasti soten olevan kriisissä, kärsii käsitys järjestelmän luotettavuudesta väkisinkin.
Luottamuksen rapautumisen vaikutukset
Luottamuksen heikentyminen julkiseen sote-järjestelmään vaikuttaa merkittävästi sen legitimiteettiin. Kun asiakkaat kokevat, että järjestelmä ei pysty vastaamaan heidän tarpeisiinsa tai että palvelut ovat heikentyneet, heidän uskonsa järjestelmän oikeudenmukaisuuteen ja tehokkuuteen horjuu. Tämä voi johtaa siihen, että julkisen soten legitimiteetti kyseenalaistetaan, mikä heikentää sen asemaa ja arvostusta yhteiskunnassa.
Tämä voi johtaa siihen, että julkisen soten legitimiteetti kyseenalaistetaan, mikä heikentää sen asemaa ja arvostusta yhteiskunnassa.
Asiakkaiden hoitoon hakeutuminen voi myös kärsiä luottamuksen rapautumisesta. Jos ihmiset eivät luota siihen, että he saavat tarvitsemansa hoidon ajoissa ja laadukkaasti, he saattavat viivytellä hoitoon hakeutumista tai jättää sen kokonaan väliin. Tämä voi johtaa terveysongelmien pahenemiseen ja lisätä pitkällä aikavälillä terveydenhuollon kustannuksia.
Aluevaltuutetut avainroolissa luottamuksen palauttamisessa
Luottamusta terveydenhuoltojärjestelmään kohtaan on vaikeaa lisätä, mutta helppo menettää. Kriisipuhe ilman ratkaisuja voi heikentää suomalaisten hyvinvointia. On hyvä muistaa, että osa luottamuksen laskusta liittyy yleiseen epäluottamukseen yhteiskunnassa ja, että Länsi-Eurooppalaisittain vertailtuna luottamus on edelleen hyvällä tasolla. Hyvinvointialueilla tehdään paljon hyvää työtä palveluiden kehittämisessä sekä saatavuuden parantamisessa.
Kriisipuhe ilman ratkaisuja voi heikentää suomalaisten hyvinvointia.
Koska sote-järjestelmän toimivuus ja luottamus siihen perustuvat poliittisiin päätöksiin, on aluevaltuutetuilla merkittävä rooli luottamuksen parantamisessa varmistamalla, että sote-palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeisiin ja odotuksiin. He voivat vaikuttaa resurssien kohdentamiseen, palveluiden kehittämiseen, saatavuuteen ja laatuun, henkilöstön jaksamiseen ja työhyvinvointiin sekä avoimuuteen ja viestintään. On tärkeää, että aluevaltuutetut kuuntelevat sekä asiakaspalautetta että sote-alojen henkilöstöä ja tekevät oikeudenmukaisia ja vaikuttavia päätöksiä.
Jos kunta- ja aluevaalit soten näkökulmasta kiinnostaa, lue lisää:
Synkästä syksystä sote-vaalikevääseen
Eettinen kuormitus kasvaa resurssien vähetessä
Ida Nummelin
Kirjoittaja on STTK:n asiantuntija