Suomessa vihreän siirtymän kilpailutekijänä pidetään etenkin edullista ja puhdasta sähköä. Tässä näkemyksessä on haasteita. Vaarana on, että tulevaisuutemme rakentuu vain vähän korkean osaamisen työpaikkoja luovan teollisuuden varaan.
Kun Venäjä aloitti suurhyökkäyksensä Ukrainaan helmikuussa 2022, monien ajatuksena oli, että ilmastopolitiikka ja vihreä siirtymä jäisivät vähemmälle huomiolle. Toisin kävi. Sodan on arvioitu kiihdyttäneen esimerkiksi Euroopan unionin vihreää siirtymää vuosilla, kun maat ovat kiirehtineet eroon venäläisestä fossiilienergiasta ja pyrkineet parantamaan omavaraisuuttaan.
Alkuvuonna Euroopan ja USA:n suhteet ovat heikentyneet nopeasti, kun USA:n uusi hallinto toimii hyvin ailahtelevasti ja omavaltaisesti kansainvälisissä suhteissaan. Moni valtio joutuukin kysymään, kuinka luotettava kumppani USA on energian toimittajana. Myös EU:lle asia on vaikea sen lisättyä amerikkalaisen lng-kaasun tuontia viime vuosina.
Vihreä siirtymä ei ole siis jäämässä syrjään. Päinvastoin energiapolitiikka ja vihreä siirtymä ovat geopolitiikan kovaa ydintä.
Kohti kestävää kilpailukykyä
Samalla vihreä siirtymä näkyy yhä voimakkaammin eri maiden talouksissa. Etenkin uusiutuvan energian kasvu on viime vuosina ollut odotettua nopeampaa ja kehittyvä akkuteollisuus tukee tätä kehitystä jatkossakin. Kasvu on globaalia, eikä koske pelkästään länsimaita.
Tämä näkyy yhä selvemmin myös monien maiden talouskasvussa. Se on osasyy Kiinan kauppataseen ennätyssuureen ylijäämään, ja näkyy myös esimerkiksi Espanjan ja Britannian talouksien kasvuluvuissa. Vihreä siirtymä on siis myös talouspolitiikan kovaa ydintä ja sen merkitys globaalisti kasvaa koko ajan.
Suomessa vihreän siirtymän osalta on tapahtunut paljon etenkin edullisen ja puhtaan sähkön tuotannossa. Sen sijaan tuotteiden ja palveluiden tuotanto on toistaiseksi aika vaatimatonta.
Suomessa on yrityksiä, joille vihreä siirtymä on iso osa liikevaihtoa, mutta vihreän siirtymän viennissä meillä on yhä paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia. Lähivuosille ennustettu aneeminen talouskasvumme kaipaisikin siitä kipeästi vetoapua.
Suomessa vihreän siirtymän kilpailutekijänä pidetään etenkin edullista ja puhdasta sähköä. Näen tässä näkemyksessä haasteita. Ensinnäkin edullisen ja puhtaan sähkön määrän ennustetaan lisääntyvän lähivuosina monessa maassa, kun uusiutuvan energian ja akkujen rakentaminen lisääntyy. Tällöin kilpailuetumme voi jatkossa supistua.
Maailmanlaajuinen vihreä siirtymä tarjoaa mahdollisuuksia ja kasvunäkymiä, joita meillä ei ole varaa menettää.
Toiseksi on vaarana, että tulevaisuutemme rakentuu edullisen sähkön, matalan jalostusasteen ja vain vähän korkean osaamisen työpaikkoja luovan teollisuuden varaan.
Kestävä kilpailukyky ja korkea jalostusaste tulisikin perustaa vahvemmin korkeaan osaamiseen ja tuotekehitykseen. Mutta osaamistaso on ollut Suomessa viime vuosina pikemminkin laskussa. Meidän pitäisikin nopeasti lisätä panostuksia osaamiseen niin julkisen sektorin kautta, kuin myös tarjoamalla kannustimia yrityksille työntekijöiden osaamisen päivittämiseen.
Osaaminen on myös yksi keskeinen osa EU:n tuoreessa puhtaan teollisuuden ohjelmassa. Siinä pyritään varmistamaan osaavan työvoiman tarjonta ja parantamaan työntekijöiden mahdollisuuksia päivittää osaamistaan muuttuvan talouden ja teknologian tahdissa. Euroopan tasolla ongelmaan on siis herätty, mutta ilman selviä panostuksia nämä hyvät aikomukset uhkaavat jäädä vain toiveiksi.
Pettymys ja osattomuus kostautuvat
Osaajapula on noussut Euroopassa toistuvasti esille vihreän siirtymän pullonkaulana, jonka uskotaan vain pahenevan demografisen kehityksen myötä. Yhtään pienempi haaste ei ole ihmisten pitäminen mukana muuttuvien osaamistarpeiden kehityksessä. Tämä ei ole vähäpitoinen asia työelämän ja talouden voimakkaan muutoksen aikana. Teknologian ja talouden voimistaessa vihreää siirtymää, onkin politiikka osaltaan jo kääntynyt sitä vastaan.
Pettynyt ja osattomuutta tunteva palkansaaja on helppo puhua populismin kelkkaan, joka puolestaan koettelee koko länsimaisen liberaalin järjestelmän kestävyyttä. Elämme jo tämän murroksen keskellä, eikä haastetta vähennä tekoälyn ja ilmastonmuutoksen vahvistuminen. Jatkossa ihmisten kokemus oikeudenmukaisuudesta ja halu tulla kuulluksi tulevatkin korostumaan politiikassa.
Tällä vuosituhannella Suomen tuottavuus, koulutustaso ja talouskasvu ovat kehittyneet varsin heikosti. Lisäksi moni kansainvälinen kehityskulku on tullut meille ikävänä yllätyksenä. Maailmanlaajuinen vihreä siirtymä tarjoaa mahdollisuuksia ja kasvunäkymiä, joita meillä ei ole varaa menettää.
Avoimena pienenä taloutena Suomen tulee panostaa nykyistä enemmän osaamiseen ja koulutukseen, sekä lukea paremmin maailman muutoksia. Muuten emme lunasta kaikkia vihreän siirtymän meille tarjoamia mahdollisuuksia.
Teksti on julkaistu alun perin Kauppalehdessä ma 31.3.2025.
Jaakko Haikonen
Kirjoittaja on STTK:n ilmasto- ja energiapolitiikan asiantuntija