STTK:laisella liittoperheellä on kautta aikojen ollut yhteinen ymmärrys vahvojen, kilpailukykyisten elinkeinojen merkityksestä koko yhteiskunnalle ja alojen välisen yhteistyön välttämättömyydestä hyvinvoinnille. Me tiedämme, että Suomen on tärkeää rakentaa kasvun eväitä resurssiviisaasti, omavaraisesti sekä kansallinen huoltovarmuus varmistaen.
Kasvun eväämme ovat kohtuullisen yksinkertaiset: on panostettava osaamiseen, korkeatasoiseen koulutukseen, tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaan sekä jalostusasteen nostoon. Me tarvitsemme innovaatioiden ja uusien toimintatapojen kehittämiseen niin korkeakoulujen, ammatillisen toisen asteen kuin julkisen- ja yksityisen sektorin laajaa yhteistyötä. Tämä maa on aivan liian pieni eri sektoreiden vastakkainasetteluun.
Työn tuottavuuden tulee meidän kaltaisessamme syrjäisessä ja pienessä maassa olla huippuluokkaa. Emme koskaan pysty kilpailemaan halpojen tuotantokustannusten maiden kanssa, joten meidän suhteellinen etumme on korkean teknologian tuotteissa. Tämä edellyttää aktiivista innovaatio- ja tuotekehitystoimintaa, mutta sen toteuttaminen puolestaan vaatii työvoimaa, jonka osaamisesta ja kouluttamisesta on pidetty huolta.
Emme koskaan pysty kilpailemaan halpojen tuotantokustannusten maiden kanssa, joten meidän suhteellinen etumme on korkean teknologian tuotteissa.
STTK:ssa tiedetään varsin hyvin aikuiskoulutuksen merkitys Suomen kilpailukyvylle. Tämän osalta kuitenkin EU:n tavoitteet ja Suomen koulutuspolitiikka näyttävät valitettavasti kulkevan täysin vastakkaisiin suuntiin. Myös meidän tulee asettaa tavoitteeksi, että 60 prosenttia työikäisistä osallistuu vuosittain aikuiskoulutukseen. Hallituksen kaavailemien TKI-panostusten nostaminen 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta vaatii osaltaan osaavan työvoiman tarjontaa.
Tutkimusten mukaan vähäisellä yritysten välisellä kilpailulla on monia haitallisia vaikutuksia talouteen. Se nostaa kuluttajien tuotteista maksamia hintoja, laskee toimialan yrityksissä työskentelevien ihmisten palkkoja ja heikentää talouskasvua. Meillä Suomessa monilla kuluttajaa lähellä olevilla toimialoilla, kuten esimerkiksi päivittäistavarakaupassa tai yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa markkinat ovat hyvin keskittyneet – osin siksi, että meidän kilpailuviranomaisellamme ei ole ollut lainsäädännön luomaa mahdollisuutta puuttua kauppoihin. Kynnystä tulee entisestään madaltaa.
Vihreän siirtymän mahdollisuuksiin tartuttava
STTK on myös vahvasti sen viestin takana, että vihreän siirtymän ulkopuolelle jättäytyminen ei ole vaihtoehto, eikä siirtymän jarruttelu ole siksikään järkevää, että siirtymästä on niin teknologisen kehityksen kuin taloudellisten vaikutusten vuoksi tullut yksi talouden suurista kasvualoista. Suomen kilpailuvaltti vihreässä siirtymässä on ollut tähän saakka edullinen sähkö, ja se luokin hyvän pohjan vihreän siirtymän teollisille investoinneille, mutta uusiutuvan energian ja akkujen nopea yleistyminen voi kuitenkin lisätä edullisen sähkön saatavuutta useissa maissa ja viedä tämän edun meiltä arvioitua nopeammin.
Jälleen palaamme osaamiseen ja koulutukseen: Suomen tulisi panostaa selvästi enemmän vihreän kasvun vaatimaan osaamiseen, koska osaavan työvoiman tarve on jo nyt merkittävä tekijä investointikohteita valittaessa. Samalla tietysti panostus osaamiseen antaisi Suomelle mahdollisuuden tavoitella mahdollisimman korkean tason jalostusarvoa vihreässä siirtymässä.
Suomen tulisi panostaa selvästi enemmän vihreän kasvun vaatimaan osaamiseen, koska osaavan työvoiman tarve on jo nyt merkittävä tekijä investointikohteita valittaessa.
Meille tuodaan raaka-aineita Eurooppaan enemmän kuin niitä viedään ja tämän raaka-aineriippuvuuden pienentämisellä olisi hintavakautta ja strategista autonomiaa edistävä vaikutus, mutta myös kilpailukykyä ja työpaikkoja vahvistava vaikutus. Euroopan parlamentin mietinnössä vuodelta 2020 kiertotalouteen siirtymisen liittyen todettiin kiertotalouden johtavan arviolta jopa 700 000 uuden työpaikan luomiseen.
Kiertotalouden mukanaan tuomat uudet liiketoimintamallit ja investointimahdollisuudet luovat uusia mahdollisuuksia kestäviin ratkaisuihin edelläkävijäyrityksille samalla kun tukevat kestävää kasvua. Kuluttajien luoma paine resurssiviisaita tuotteita ja tuotantoketjuja kohtaan viitoittaa tietä.
Ulla Hyvönen
Kirjoittaja on STTK:n elinkeino- ja aluepoliittinen asiantuntija