julkinen sektori

Julkisella sektorilla tarkoitetaan valtiota ja kuntia sekä niiden hallinnon muodostavia toimijoita tai yhteisöjä. Valtiosektoriin kuuluvat esimerkiksi valtion hallinto, yliopistot, Kansaneläkelaitos eli KELA, erilaiset valtionyhtiöt ja liikelaitokset sekä sosiaaliturvarahastot.

Osa kuntia tai kuntayhtymiä ovat kunnan hallinto, kunnallinen koululaitos (peruskoulu sekä lukio ja ammatillinen koulutus), kuntien ja kuntayhtymien palvelulaitokset ja toimipaikat, jotka eivät ole yhtiömuotoisia, varhaiskasvatus sekä kuntien ja kuntayhtymien liikelaitokset.

Uutena toimijana kuntien ja valtion välimaastossa ovat vuoden 2023 alusta toimintansa aloittaneet hyvinvointialueet (21 kpl), jotka vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastuspalveluiden järjestämisestä kansalaisille koko maassa. Hyvinvointialueiden vastuulla ovat esimerkiksi terveyskeskukset ja sairaalat sekä sosiaalipalvelut ja pelastustoimi. Hyvinvointialueiden rahoitus tulee valtiolta.

Julkisen sektorin toiminnan rahoitus tulee pääasiassa veroista, kuten kulutus-, tulo-, omaisuus ja kiinteistöveroista tai haittaveroista. Suomessa verotusoikeus on valtiolla, kunnilla ja kirkolla. Erilaiset sosiaaliturvarahastot keräävät varoja veroluontoisten maksujen avulla.

Julkisen sektorin taloutta tarkastellaan vakiintuneilla tunnusluvuilla, joita kaikkia ilmaistaan suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT). Tunnuslukuja ovat julkisten tulojen ja menojen erotus, julkinen alijäämä ja julkinen velka suhteessa BKT:een. Näitä tunnuslukuja käytetään myös EU-vertailussa. Julkiset menot kuvaavat julkisen sektorin bruttomenoja. Veroaste taas kertoo julkisen sektorin keräämien verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhteellisesta koosta. Arvonlisäys puolestaan kuvaa julkisen sektorin itse tuottamien palvelujen arvon.

STTK:n jäsenliittojen jäsenistä 55 prosenttia työskentelee julkisella sektorilla.

Blogi

Sakset käteen – mutta keneltä leikattaisiin?

Marja-Liisa Rajakangas | 22.12.2022

Pitkään valmisteltu sote-uudistus astuu voimaan vuoden vaihtuessa, kun uudet hyvinvointialueet aloittavat toimintansa. Se merkitsee sitä, että sosiaali- ja... Lue lisää

Lausunto

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi sairausvakuutuslain muuttamisesta

Ida Nummelin | 17.8.2022

STTK:n lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle Esityksessä ehdotetaan, että sairaanhoitokorvausten tutkimuksen ja hoidon korvaukset säilytettäisiin ainoastaan toimenpiteissä, jotka on... Lue lisää

Lausunto

Luonnos valtioneuvoston huoltovarmuusselonteoksi   

Taina Vallander | 17.8.2022

STTK:n lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle STTK pitää tärkeänä, että huoltovarmuudesta on laadittu oma selonteko, joka tukee yhteiskunnan varautumista... Lue lisää

Lausunto

Kotoutumisen edistämisestä annetun lain ja kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain muuttamisesta (tilapäinen suojelu) – hallituksen esitys 

Taina Vallander | 17.8.2022

STTK:n lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle STTK pitää tärkeänä kotoutumislain muutoksen tavoitetta turvata tilapäistä suojelua saavien, Ukrainasta sotaa pakenevien... Lue lisää

Lausunto

Julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi – hallituksen esitys eduskunnalle   

Taina Vallander | 17.8.2022

STTK:n lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle Yleistä STTK ry kiittää mahdollisuudesta lausua hallituksen esityksestä laiksi julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden... Lue lisää

Lausunto

Luonnos Suomen digitaaliseksi kompassiksi

| 13.5.2022

STTK:n lausunto liikenne- ja viestintäministeriölle Kompassin tarkoitusSTTK tukee Suomen digikompassin visiotyötä ja tavoitteiden asettamista konkreettisine toimenpiteineen. Tärkeää on,... Lue lisää