maahanmuuttajat työelämässä

Suomeen muuttaneet työssä olevat ulkomaalaistaustaiset, maahan muuttaneet henkilöt työskentelevät enimmäkseen samoilla aloilla kuin suomalaistaustaiset. Kuitenkin esimerkiksi palvelu- ja myyntityö ovat muita tyypillisempiä aloja. Ulkomaalaistaustaisten palkansaajien työsuhde oli useammin määrä- tai osa-aikainen ja työajat epätyypillisempiä kuin suomalaistaustaisilla. Lisäksi he työskentelevät useammin yksin- tai kevytyrittäjinä tai alustataloudessa. Suomessa yksityinen sektori korostuu ulkomaalaistaustaisten työllistäjinä. Moni perustaa oman yrityksen ja työllistää myös muita.

Työ- ja elinkeinoministeriön tilaston mukaan vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä kaikkien Suomessa asuvien ulkomailla syntyneiden henkilöiden työllisyysaste oli 68,6 prosenttia. Miesten työllisyysaste (70,3 %) on lähellä Suomessa syntyneiden miesten (74,3%) työllisyyttä, mutta naisten työllisyysaste merkittävästi alhaisempi (58,1%). Ulkomaalaistaustaisista naisista kuitenkin joka toinen on suorittanut korkeakoulututkinnon, eli heissä on merkittävä työvoimapotentiaali. Mitä pidempään henkilö on asunut Suomessa, sitä todennäköisempää hänen työllistymisensä on. Suomessa maahan muuttaneiden naisten työllisyys on muita Pohjoismaita matalampi. Työperäisesti maahan muuttaneiden työllisyysaste on lähes 90 prosenttia.

Maahan muuttaneisiin sekä ulkomaalaistaustaisiin henkilöihin kohdistuu työelämässä syrjintää. Syrjintää koetaan esimerkiksi rekrytoinneissa, vaikeutena löytää koulutusta vastaavaa työtä tai vaikeutena edetä uralla. Kaikki syrjintä on työelämässä kielletty. Työelämän syrjintä on määritelty yhdenvertaisuuslaissa

STTK on julkaissut työpaikoille ja työyhteisölle tarkoitetun sivuston, jolle on koottu vinkkejä ja työkaluja monimuotoisen ja syrjimättömän työpaikan kehittämiseksi sekä rasismin ja syrjinnän ennaltaehkäisemiseksi. Monikulttuurinen.fi -sivustolta löydät neuvoja erilaisuuden arvostamiseen, rasismin käsittelyyn sekä turvallisemman työpaikan luomiseen.

 

Lausunto

HE eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi

Taina Vallander | 23.10.2023

STTK:n lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle Kotouttamislain korvaukset (61–62§) Esityksen mukaan kunnille ja hyvinvointialueille maksettavan laskennallisen korvauksen korvausaikaa lyhennettäisiin... Lue lisää

Lausunto

Erityisosaajadirektiivin täytäntöönpano

Taina Vallander | 13.9.2023

STTK:n lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle MääritelmätErityisosaajadirektiivin tavoitteena on luoda Euroopan unionin alueelle yhtenäinen järjestelmä, joka houkuttelee korkeaa osaamista... Lue lisää

Blogi

Työelämän syrjimättömyyteen löytyy keinoja, jos on tahtoa

Taina Vallander | 11.8.2023

Sanotaan, että yhdenvertaisuus ei ole keneltäkään pois, vaan se tukee kaikkien hyvinvointia. Silti yhdenvertaisuuden vahvistaminen jää yhteiskunnassa ja... Lue lisää

Blogi

EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka etenee pienin, mutta varmoin askelin

Taina Vallander | 12.6.2023

Takavuosina eli lentävä lause, että Euroopan unionin jäsenmaat eivät ole yksimielisiä mistään muusta kuin rajaturvallisuudesta, eivätkä senkään osalta... Lue lisää

Uutinen

STTK:n vastauksia RKP:n puoluekokousaloitteisiin

Taina Vallander | 8.6.2023

STTK haluaa keskustelevana keskusjärjestönä osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun, jota puoluekokouksissa käydään. Puolueet, kuten ammattiyhdistysliikekin, ovat keskeinen osa demokratiaa. Tarvitsemme... Lue lisää

Uutinen

STTK:n vastauksia Vihreiden puoluekokousaloitteisiin

Elena Gorschkow | 8.6.2023

STTK haluaa keskustelevana keskusjärjestönä osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun, jota puoluekokouksissa käydään. Puolueet, kuten ammattiyhdistysliikekin, ovat keskeinen osa demokratiaa. Tarvitsemme... Lue lisää