Tulevaisuuden työelämässä nuoret aikuiset haluavat tulla nähdyiksi yksilöinä, joilla on omat vahvuudet, näkemykset ja intohimot, selviää TYÖ2030-ohjelman somehaasteen kautta kerätyissä sisällöissä. Marras-joulukuussa järjestetty kampanja keräsi kaikkiaan kymmeniä videoita ja kuvia sekä satoja kommentteja yli 18-vuotiailta nuorilta aikuisilta. Kokonaisuudessaan #muntyö2030-kampanja saavutti yli puoli miljoonaa näyttökertaa somessa.
– Työntekijöitä pitäisi ruveta näkemään enemmän yksilöinä ja persoonina, koska se vaikuttaa siihen, että työntekijää ymmärretään oikeasti. Ja sitä kautta se vaikuttaa myös työhyvinvointiin, kertoo 21-vuotias Marjukka Seinäjoelta.
Nuorten somekeskustelussa käy hyvin selväksi se, että monet työnantajat ovat suuren murroksen edessä. Työltä kaivataan tulevaisuudessa yhä enemmän vaihtelua ja vaikuttamismahdollisuuksia niin omaan työnkuvaan kuin työskentelytapoihin. Suurin osa nuorista aikuisista haluaa tehdä töitä joustavasti ajasta ja paikasta riippumatta.
– Tulevaisuudessa mä toivon, että voin tehdä töitä ihan missä vaan. Vaikka ulkomailla. Mun työ ei oikeesti vaatisi sitä, että mun tarvis olla koko ajan paikalla jossain toimistossa, vaan mä voin tehdä kaiken etänä. Työnantaja luottaisi muhun työntekijänä ja mä voisin tehä töitä vaikka toisella puolella maapalloa, kuvailee haasteeseen osallistunut espoolainen Tytti.
Aiemmin syksyllä julkaistun STTK:n teettämän nuorisokyselyn mukaan nuorille työssä tärkeintä on palkka. #MunTyö2030-kampanjan keskusteluissa toimeentuloa merkittävämpää kuitenkin on, että työ on mielekästä ja tekijän itsensä näköistä.
– Ennen mulle on ollut tosi tärkeää kouluttautua korkeasti ja päästä hyväpalkkaiseen työhön. Nykyään mulle tärkeintä on se, et mä pääsisin luomaan itselleni mielekkään ja itseni näköisen urapolun. Haaveilen sellaisesta urasta, missä mä pääsisin vaikuttamaan, kuvailee 19-vuotias joensuulainen Lumi.
Moni nuori ei vielä osannut sanoa, mitä työtä haluaisi tehdä tai sitä, onko heidän tulevaisuuden ammattiaan vielä edes olemassa. Työtehtävien osalta ehtii kymmenessä vuodessa tapahtua paljon ja on mahdoton sanoa, millaisia työtehtäviä on vuonna 2030. Varmaa jo nyt on se, että tulevaisuuden työltä haetaan merkityksellisyyttä ja mahdollisuutta päästä vaikuttamaan.
– Mä tiedän, että mun työ tulee joltain osin toimimaan tasa-arvon parissa. Haluan edistää yhdenvertaisuutta niin suomalaisessa koulutuksessa kuin ennen kaikkea myös työelämässä. En tiedä vielä, että miten mä sen teen. Mutta sen mä tiedän, että työn merkityksellisyys on mulle äärimmäisen tärkeää, päättää Ira Tampereelta.
Kampanjan taustalla oleva TYÖ2030-ohjelma tukee eri alojen työpaikkoja ja niiden muodostamia verkostoja omassa kehittämistyössään. #muntyö2030-kampanjan tavoitteena oli tuoda nimenomaan nuorten aikuisten ääni esiin tulevaisuuden työn ja työhyvinvoinnin kehittämisessä.
– On tärkeää miettiä, miten saamme Suomessa nostettua fyysisen työn ammattien arvostusta ja houkuttelevuutta nuorten silmissä. Uutisointi keskittyy paljon ammattien huonoihin puoliin ja kuormitustekijöihin, ja usein unohdetaan näiden ammattien ja työn voimavarat. Organisaatioiden ja työpaikkojen haasteeksi näen puolestaan nuorten perehdytyksen ja yksilöllisen huomioimisen. Olisi tärkeä tukea nuoria työuran alkuvaiheissa eikä jättää yksin kohtaamaan työn haasteita tai vaikeita asiakastilanteita, kuvailee ohjelman operatiivisesta toteutuksesta vastaavan Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Mervi Niemi.
Kampanjaan osallistuivat mm. tubettajat Anna Länsisalmi-Keisala, Aaro Huttunen, Jalmari Karvinen, Jesse Pynnönen ja Tiia Suomalainen.
#MunTyö2030-somehaaste on osa TYÖ2030 – Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelmaa. #MunTyö2030 -somehaasteen vastaanottaneet nuoret aikuiset kertoivat, mikä heille on kaikista tärkeintä työelämässä ja miltä he haluaisivat työpäivänsä näyttävän vuonna 2030. Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan kuuluva TYÖ2030 on työelämän toimintatapoja uudistava ja työelämäinnovaatioita sekä teknologian hyödyntämistä edistävä kehittämisohjelma. Ohjelman operatiivisesta toteuttamisesta vastaa Työterveyslaitos. STTK jäsenliittoineen on mukana ohjelmassa.
| 8.10.2019