Kuvittele kirkkaassa vedessä kelluva jäävuori. Vain pieni osa siitä näkyy pinnan päällä, ja valtava kokonaisuus hahmottuu vasta kun laitat sukelluslasit päähän ja kurkistat pinnan alle.
Samalla tavoin näkyvä osaaminen on vain jäävuoren huippu. Suuri osa osaamisestamme jää piiloon paitsi muilta, usein myös itseltämme. Näkymättömästä osaamisesta tulee ”ei-osaamista” sen jäädessä hyödyntämättä. Sen päälle, mitä ei näe tai tunnista, on vaikea myöskään rakentaa uutta. Siksi työyhteisöissä kannattaa uhrata hetki tai toinenkin sen pohtimiseen, mitä osaamista työyhteisössä on ja miten piiloon jäävää voisi tehdä näkyväksi.
Työelämässä näkyvintä on ammattiin tai asiantuntijuuteen liittyvä osaaminen. Sairaanhoitaja hallitsee ihmisen anatomian ja fysiologian, juristi tuntee lainsäädännön ja osaa tulkita sitä. Kuitenkaan suurin osa siitä, mitä osaamme, ei näy titteleissä tai tehtävänkuvauksissa. Osaamista syntyy jatkuvasti työssä ja sen ulkopuolella koulutuksessa, harrastuksissa ja vapaaehtoistoiminnassa.
Työn ulkopuolella syntynyt osaaminen voisi olla hyvin siirrettävissä ja hyödynnettävissä myös työssä, mutta osaamiselle voi olla vaikea löytää sitä kuvaavia sanoja. Esimerkiksi pitkään luottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimineille kertyy varsin syvää osaamista työelämän lainsäädännöstä ja työehtosopimuksista. Yhdistystoiminnassa aktiivisille taas syntyy usein moniosaamista taloudenhoidosta, viestinnästä ja markkinoinnista.
Parempi ymmärrys työyhteisön osaamisen tilasta auttaa tunnistamaan osaamiskapeikkoja ja kohdentamaan koulutusta täsmällisemmin sinne, missä sitä tarvitaan.
Osaamiskartoitukset ovat yksi keino tehdä työyhteisössä olevaa ja eri tavoin hankittua osaamista näkyväksi. Varsinainen lisäarvo osaamiskartoituksista syntyy, kun niissä tarkastellaan osaamisen tilaa suhteessa ennakoituihin toimintaympäristön ja osaamistarpeiden muutoksiin. Parempi ymmärrys työyhteisön osaamisen tilasta auttaa tunnistamaan osaamiskapeikkoja ja kohdentamaan koulutusta täsmällisemmin sinne, missä sitä tarvitaan. Osaamiskartoitukset voivat myös tuoda näkyviin osaamisen potentiaalin ja avata uusia näkökulmia sen laajentamiselle ja hyödyntämiselle. Samalla vahvistuu ennakoiva osaamisen johtaminen, jossa katse on akuuttien osaamishaasteiden ratkaisemisen sijaan tulevaisuudessa.
Työyhteisöissä on myös paljon käytännön työssä syntyvää hiljaista tietoa. Hiljainen tieto -tai pikemminkin sen puute – saattaa tulla näkyväksi vasta, kun joku työyhteisöstä lähtee ja vie kertyneen osaamisen mennessään. Hiljainen tieto voi olla työyhteisössä myös jaettua, mutta se edellyttää toimintatapoja, jotka perustuvat osaamisen jakamiseen ja yhteisölliseen oppimiseen. Työ2030-hankkeessa kehitettyyn Oppimisen starttipakettiin on koottu keskeisiä asioita, joita jokaisella osaamista vaalivalla työpaikalla on hyvä pohtia.
Osaamista voi houkutella näkyviin myös pienillä teoilla työn arjessa. Palaute on erinomainen peili osaamiselle. Näemme ja arvostamme toistemme osaamista, mutta se mikä näkyy muille, voi jäädä itseltämme piiloon. Siksi on tärkeää sanallistaa toistemme osaamista ja vahvuuksia ja muistaa myös kiittää niistä. Samalla voimme auttaa toisia näkemään vahvuuksia ja osaamisia, joita me heissä näemme.
Tällä viikolla (2.-8.10.2023) vietetään Osaaminen näkyviin -viikkoa. Lisää keinoja ja työkaluja osaamisen näkyväksi tekemiseen on koottu Jotpan sivuille.
Riina Nousiainen
Kirjoittaja on STTK:n koulutuspoliittinen asiantuntija.
#OsaaminenNäkyviin
Riina Nousiainen | 2.8.2023