1. Miksi nyt tarvitaan eläkeuudistus?
Työeläkejärjestelmä on varsin hyvässä kunnossa. Edellinen, vuonna 2017 voimaantullut uudistus on toiminut ja työurat ovat keskimäärin pidentyneet. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö eläkeuudistusta tarvittaisi. Erityisesti ennustettua alhaisempi syntyvyys luo pitkällä aikavälillä haasteita eläkkeiden rahoitukseen.
Tällä uudistuksella pyritään parantamaan järjestelmän kestävyyttä ja pienentämään työeläkemaksun korotustarvetta pitkällä aikavälillä. Muutoksilla varmistetaan, että järjestelmä on toimiva ja luotettava niin nykyisille kuin tulevillekin eläkeläisille. Keskeistä on, että eläkkeiden taso on riittävä ja että eläkejärjestelmä rahoituksellisesti kestävä. Tärkeää on myös, että työeläkejärjestelmän perusperiaatteista, kuten etuus- ja vakuutusperusteisuudesta, pidetään kiinni. Myös nuorten asema huomioitiin uudistuksessa.
2. Heikkenevätkö jonkun ryhmän eläke-edut tällä uudistuksella?
Eläke-etuudet säilyvät nykyisellään.
Uudistuksessa otetaan käyttöön niin sanottu inflaatiovakauttaja, joka voi korkean inflaation tilanteissa pienentää maksussa olevien työeläkkeiden indeksikorotuksia nykytilaan verrattuna. Vakauttajan arvioidaan kuitenkin heikentävän indeksikorotuksia vain hyvin harvoin.
3. Nouseeko palkansaajan eläkemaksu?
Ei nouse. Myöskään palkansaajan maksuosuus ei nouse. Uudistuksessa sovittiin maksuohjelmasta, jossa työeläkemaksu on 24,4 prosenttia vuosina 2026–2030.
4. Kun edut säilyvät ennallaan eikä maksu nouse, mikä on muutoksen ydinasia?
Ydinasioina ovat sijoitustoiminnan uudistaminen ja rahastoinnin vahvistaminen.
Eläkeyhtiöiden sijoitustoimintaan tehtävillä muutoksilla työeläkejärjestelmään pyritään saamaan lisää tuottoja. Tavoitteen saavuttamiseksi sijoitussalkkujen osakepainoa pyritään nostamaan. Tämän arvioidaan pitkällä aikavälillä tuovan nykyistä enemmän sijoitustuottoja, mikä vahvistaa järjestelmän rahoituksellista kestävyyttä.
Muutoksilla myös tehostetaan sijoitustoimintaa. Eläkeyhtiöille annetaan lisää mahdollisuuksia käyttää vierasta pääomaa eli velkarahaa kiinteistösijoituksissa. Myös sen arvioidaan parantavan eläkeyhtiöiden sijoitustuottoja.
Toinen keskeinen muutos koskee vanhuuseläkkeiden rahastoinnin vahvistamista. Jatkossa siirretään nykyistä suurempi osuus rahastoihin odottamaan tulevien eläkkeiden maksamista. Tämä kasvattaa rahastoja ja pienentää pitkällä aikavälillä tarvetta eläkemaksun korotuksille.
5. Mitä tarkoittaa ”tuottovaatimuksen osaketuottosidonnaisen osuuden nostaminen”?
Tuottovaatimuksen osaketuottosidonnainen osuus nostetaan 30 prosenttiin. Muutos nostaa eläkeyhtiöiden sijoitusten osakepainoa.
Osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu (OLV) on luotu eläkejärjestelmään puskuroimaan osaketuottojen vaihteluita. Näin työeläkeyhtiöillä on paremmat mahdollisuudet lisätä osakesijoitusten osuutta ja pitkän aikavälin sijoitustuottoja.
6. Entä mitä tarkoittaa ”vakavaraisuusrajan turvaavuustason laskeminen”?
Vakavaraisuusrajan turvaavuustaso tarkistetaan nykyisestä 97 prosentista 95 prosenttiin. Rajan määrittäminen perustuu siihen, että vakavaraisuusrajalla oltaessa tietyllä prosenttiin perustuvalla todennäköisyydellä eläkeyhtiön varat ylittävät vastuuvelan vuoden aikavälillä.
Turvaavuustason lasku pienentää vakavaraisuusrajaa. Se antaa eläkeyhtiöille mahdollisuuden ottaa hieman nykyistä enemmän sijoitusriskiä ja tavoitella korkeampia tuottoja.
7. Mitä tarkoitetaan vuokra-asuntosijoittamisen luotonottomahdollisuuden laajentamisella?
Sitä, että eläkeyhtiöt voivat ottaa jatkossa vierasta pääomaa – eli velkaa – kaikissa kiinteistösijoituksissaan. Nykyisin luotonottomahdollisuus koskee vain vuokra-asuntosijoittamista.
Tämä velkavivun käyttäminen ei ole jatkossakaan rajoituksetonta, sillä luottojen yhteismäärä voi olla korkeintaan 10 prosenttia eläkeyhtiön sijoituksista ja 50 prosenttia kaikista kiinteistösijoituksista.
8. Mitä tarkoittaa sääntöpohjainen vakautusjärjestelmä?
Sillä viitataan ennalta päätettyyn säännöstöön, jolla eläkejärjestelmää tasapainotetaan siihen kohdistuvissa riskitilanteissa. Esimerkki tällaisesta säännöstä on nykyisin käytössä oleva elinaikakerroin, jolla eläkkeen määrää sopeutetaan suhteessa yleiseen eliniän kehitykseen.
Jatkossa eläkejärjestelmään tulee uusi automaattinen vakauttaja, jolla eläkkeen määrää sopeutetaan suhteessa inflaatiokehitykseen. Inflaatiovakauttaja pienentää työeläkkeiden indeksikorotuksia tilanteissa, jossa reaalipalkat alenevat kahtena peräkkäisenä vuotena. Tällaiset tilanteet ovat olleet hyvin harvinaisia ja ovat todennäköisesti myös tulevaisuudessa.
9. Mikä on työeläkeindeksi?
Työeläkkeiden indeksejä ovat palkkakerroin ja työeläkeindeksi. Niiden avulla eläkkeiden taso tarkistetaan säännöllisesti palkka- ja hintamuutosten perusteella. Työeläkeindeksillä suojataan eläkkeiden ostovoimaa. Palkkakertoimella puolestaan varmistetaan, että karttuneet eläkkeet säilyttävät arvoaan suhteessa palkkakehitykseen.
10. Koska tämä uudistus tulee voimaan?
Muutokset vaativat lainvalmistelua, joka tehdään sosiaali- ja terveysministeriössä kolmikantaisesti. Tässä vaiheessa on mahdoton tarkkaan ennustaa, milloin lakimuutokset etenevät eduskunnan käsittelyyn. Sen ajankohdalla on suora vaikutus siihen, milloin muutokset voivat aikaisintaan tulla voimaan.
11. Koska tarvitaan seuraava eläkeuudistus?
Työeläkejärjestelmää uudistetaan myös tulevaisuudessa, sillä maailma eläkejärjestelmän ympärillä muuttuu koko ajan. Muutoksia voi tapahtua esimerkiksi väestökehityksessä tai sijoitusmarkkinoilla. Osa yhteiskunnan muutoksista voi olla vaikeasti ennakoitavissa.
Eläkesopimuksessa työmarkkinajärjestöt sitoutuvat siihen, että työeläkejärjestelmän tilaa tarkastellaan määräajoin ja ensimmäisen kerran viimeistään vuonna 2035. Kyse on eräänlaisesta järjestelmän määräaikaishuollosta. Tarkastelun kohteena ovat erityisesti riittävä etuustaso ja eläkejärjestelmän rahoituksellinen kestävyys.
Kysymyksiin vastasi STTK:n juristi Samppa Koskela.