Vastuu työyhteisön hyvinvoinnista kuuluu jokaiselle. Tässä yhteistoiminnalla on suuri merkitys.
Johtamisella, henkilöstöpolitiikalla ja toimivalla yhteistoiminnalla on suuri merkitys työhyvinvoinnin edistämisessä. Työpaikalla tulisi yhdessä sopia tarvittavat työhyvinvointia ja työkykyä edistävät toimet sekä varmistaa niiden seuranta ja vaikuttavuus.
Työyhteisöjen ja työhyvinvoinnin kehittäminen on yksi keskeinen tekijä kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantamiseen, sillä menestys edellyttää hyvinvoivaa ja motivoitunutta henkilöstöä, innovaatioita ja uusia toimintatapoja. Työyhteisöjen toimivuuteen, työntekijöiden osaamiseen, hyvinvointiin ja luottamuksen vahvistamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Ilman motivoituneita työntekijöitä ei synny uutta.
Luottamus vahvistaa työyhteisöä
Luottamus on työyhteisöjen tärkeintä pääomaa. Luottamuksen rakentaminen vaatii avoimuutta, keskustelua ja tiedon jakamista. Luottamukselle rakentuva työkulttuuri sallii ihmisten moninaisuuden ja jokainen hyväksytään osaksi työyhteisöä juuri sellaisena kuin hän on. Luottamus vahvistaa työyhteisöä, lisää työhyvinvointia ja edesauttaa asioista sopimista.
Kun työyhteisön luottamus on kunnossa ja työntekijöitä kuunnellaan, he uskaltavat kehittää ja kokeilla uusia asioita. Mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ja osaamiseen lisää työn mielekkyyttä. Jokaisen työntekijän pitää saada osallistua myös työyhteisön yhteisten pelisääntöjen ja toimintatapojen kehittämiseen. Tyytyväinen työntekijä sitoutuu työnantajaansa.
Paikallinen sopiminen
Paikallinen sopiminen ja sen edistäminen työ- ja virkaehtosopimusten puitteissa on hyvä asia, kunhan edellytykset työpaikalla ovat kunnossa ja yhteistoiminta toimii. Jotta sopiminen voi onnistua, työpaikalla on oltava luottamukselliset välit työnantajan ja henkilöstön edustajan sekä henkilöstön välillä.
Paikallinen sopiminen työpaikkatasolla vaatii neuvottelutaitoja ja osapuolten mahdollisimman tasavertaista asemaa. Keskeinen ongelma paikallisen sopimisen onnistumisessa tällä hetkellä on tiedonsaanti. Henkilöstön edustaja saa tietoa asioista liian myöhään ja tiedonkulku on suppeaa sekä valikoivaa. Lisäksi henkilöstön edustajien ja henkilöstön vaikutusmahdollisuudet ovat puutteelliset.
Työ- ja virkaehtosopimukset antavat yhä enemmän mahdollisuuksia paikalliselle sopimiselle. Esimerkiksi työaikoihin liittyvistä kysymyksistä voidaan usein sopia paikallisesti. Samoin osa työehtosopimuksissa sovituista palkankorotuksista on voitu jättää työpaikkatasolle sovittavaksi. Paikallinen sopiminen edellyttää sekä työ- ja virkaehtosopimusten että työlainsäädännön tuntemusta, jota löytyy liittojen luottamusmiehiltä ja muilta henkilöstön edustajilta.
Työhyvinvointi
Työn, henkilöstöpolitiikan sekä johtamisen pitää tukea terveyttä niin, ettei terveys petä kesken työuran, vaan jaksamme entistä pidempään ja paremmin. Kattavat työterveyspalvelut, turvallinen ja terveellinen työympäristö ja mahdollisuus työaikajoustoihin tukevat jaksamista. Hyvä ja oikeudenmukainen johtaminen työyhteisössä vaikuttaa merkittävästi työhyvinvointiin.
Erilaiset elämäntilanteet haastavat jaksamistamme sekä työn ja muun elämän yhteensovittamista. Perhevapaat, osa-aikatyö, vuorotteluvapaa ja osittain varhennettu vanhuuseläke tarjoavat joustoa ja ennaltaehkäisevät pidempiä työurakatkoksia. Työajan lyhentäminen voi tulevaisuudessa myös olla keino työurien pidentämiseen.
Epäasiallinen kohtelu
Epäasiallisella kohtelulla tarkoitetaan häirintää, kiusaamista ja muuta epäasiallista käytöstä työpaikoilla. Jokaisella työpaikalla pitää ottaa nollatoleranssi seksuaaliseen häirintään ja muuhun epäasiallisen kohteluun. Työnantajan velvollisuutta puuttua on tiukennettava, jotta epäasiallinen kohtelu ja häirintä työelämässä saadaan kuriin. Riittävien toimenpiteiden laiminlyönnistä on myös seurattava sanktio.
| 14.2.2020