Tehtävämme on vaikuttaa kaikkialla, missä jäsenistön hyvinvoinnista ja elämänlaadusta päätetään.
Teemme edunvalvontaa sopimustoiminnassa, vaikuttamalla yhteiskunnalliseen päätöksentekoon sekä osallistumalla lainsäädännön kehittämiseen. Olemme uudistusmielinen ja poliittisesti moniarvoinen järjestö, joka tekee aktiivista yhteistyötä eri yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa. Emme tue taloudellisesti puoluepoliittista toimintaa ja lobbauksen läpinäkyvyys on meille tärkeä arvo.
Keskustellen
Päätöksenteon avoimuus Suomessa on poikkeuksellisen erinomaista muuhun maailmaan verrattuna. Sen ansiosta on yhteiskunnassamme mahdollista käydä laajaa keskustelua. STTK haluaa, yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, käydä keskustelua kaikista jäseniään koskettavista laajoista asioista kuten ikääntyvästä väestöstä, kansainvälisestä rekrytoinnista ja ilmastonmuutoksesta. Keskustelun lisäksi haluamme tarjota tietoa ja erilaisia välineitä sekä ratkaisumalleja päätöksenteon tueksi.
Yhdessä sopien
Sopimista edeltää neuvottelutoiminta, jossa kukin taho ajaa omia tavoitteitaan. Saavutettu neuvottelutulos, on aina näiden tavoitteiden kompromissi. Yhteistyöllä saavutetaan kuitenkin enemmän ja pitkäjänteisempiä tuloksia, kuin yksikään taho kykenisi yksin saamaan aikaan.
Suomi on sopimusyhteiskunta, jossa monien yhteiskunnan kehittämisen kannalta keskeisten asioiden päättämiseen haetaan mahdollisimman suuren joukon sitoumus. Kolmikanta sopimismallissa palkansaajajärjestöjen, työnantajajärjestöjen ja maan hallituksen edustajat sitoutuvat edistämään yhteisesti neuvoteltuja tavoitteita.
Työpaikoilla valitut henkilöstön edustajat, kuten luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut, ovat työyhteisöjen laaja-alaisia kehittäjiä yhdessä työpaikan johdon kanssa. He ovat työntekijöiden itselleen valitsemia edustajia, joilla on suora linkki omaan ammattiliittoon. Henkilöstön edustajia voidaan kutsua myös työelämän tietopankeiksi, sillä he tuntevat oman alansa työehdot kuin omat taskunsa.
Vahvaa aluetoimintaa
STTK:n alue- ja paikallistoiminta kokoaa yhteen ammattiliittojen eri aloilla työskenteleviä toimijoita. Sen tehtävä on vaikuttaa monipuolisen ja kestävän elinkeinorakenteen kehittämiseen eri puolilla Suomea, jotta suomalaisille riittäisi töitä tulevaisuudessakin. Vaikuttamistyön piiriin kuuluvat myös kaikki jäsenten arkeen kuuluvat asiat, kuten asuminen, hyvinvointipalvelut, koulutus, syrjäytymisen ehkäisy tai vaikkapa liikennepolitiikka.
Kansainvälistä vaikuttamista
Meitä koskevia päätöksiä tehdään yhä useammin Suomen rajojen ulkopuolella. Esimerkiksi Euroopan unioni vaikuttaa laajasti suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään. EU-tasolla tuotetaan enenevässä määrin sitovia sopimuksia tai toimintaa ohjaavia suosituksia.
Suomi on ollut kansainvälisen työjärjestö ILOn jäsen vuodesta 1920 ja on hyväksynyt muiden pohjoismaiden tavoin useita ILOn yleissopimuksia ja suosituksia. Suomalaista työlainsäädäntöä on vuosikymmenten ajan rakennettu ILOn yleissopimuksiin pohjautuvien työelämän perusperiaatteiden varaan. Näitä ovat muun muassa työntekijän suojelu, paremmin sopimisen mahdollistava edullisemmuussääntö, yhdistymisvapaus ja kollektiivinen neuvotteluoikeus.
STTK tekee kansainvälistä yhteistyötä erityisesti eurooppalaiseen ja lähialueiden edunvalvontaan painottuen, mutta myös maailmanlaajuisesti. Yhteistyöllä varmistetaan suurempi vaikuttavuus meille keskeisille tavoitteille. Edunvalvontaa Brysselissä tekee SAK:n ja STTK:n yhteinen edustusto FinUnions sekä Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö ETUC.
Pohjoismaisten palkansaajajärjestöjen kanssa teemme tiivistä yhteistyötä eri kansainvälisissä kysymyksissä. Pohjoismaisessa yhteistyössä toimimme myös Pohjolan ammatillinen yhteisjärjestö PAY:n jäsenenä.
Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö on vuonna 2006 perustettu kansainvälinen ammattiyhdistysliikkeen järjestö International Trade Union Confederation ITUC, jonka jäsenenä STTK osallistuu globaalien kysymysten käsittelyyn. STTK:n puheenjohtaja Antti Palola on ITUC:n hallituksen ja työvaliokunnan ainoa pohjoismainen jäsen.