Laadukas ja kaikkien saavutettavissa oleva koulutus muodostavat perustan yhteiskunnan sivistykselle.
STTK haluaa vahvistaa jokaisen oikeutta oppia läpi elämän ja työuran. Hyvä osaaminen ja mahdollisuus jatkuvaan oppimiseen työuran aikana vahvistavat tasa-arvoisia ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua työelämään.
Osaamiseen panostaminen vahvistaa työllisyyttä, ehkäisee syrjäytymistä ja parantaa yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa yhteiskunnassa. Panostukset osaamiseen ja työhyvinvointiin luovat edellytyksiä työn tuottavuuden parantamiselle.
Vihreä siirtymä ja teknologian kehitys muuttavat nopeasti työelämän osaamistarpeita ja ammattirakenteita. Osaamisen merkitys korostuukin oikeudenmukaisen siirtymän varmistamisessa. Työntekijöiden tosiasiallista mahdollisuutta nostaa omaa koulutus- ja osaamistason nostamiseen tai kouluttautua uuteen ammattiin tulee parantaa.
Osaavista työntekijöistä on pulaa lähes kaikilla toimialoilla ja alueilla. Korkeasti koulutettujen osaajien lisäksi pulaa on eri alojen ammattiosaajista. Suomalaisten osaamisen vahvistamisen lisäksi on tarpeen lisätä työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa ja hyödyntää kansainvälisten osaajien osaaminen täysimääräisesti.
Työpaikka keskeinen oppimisen paikka
Työyhteisö voi hyvin ja toimii tuottavasti silloin, kun jokaisen osaaminen tunnistetaan ja hyödynnetään, ja osaamista on mahdollista kehittää. Työpaikoilla tarvitaan toimia, joilla edistetään oppimismyönteistä työkulttuuria ja vahvistetaan yhdessä oppimista. Osaamisen kehittymisen kautta työyhteisöissä syntyvät uudet paremmat tuotteet ja työtavat.
Osaamisen kehittämisen mahdollisuudet jakautuvat työpaikoilla hyvin epätasaisesti. Työnantajien panostukset henkilöstön osaamisen kehittämiseen ovat olleet jo pitemmän aikaa laskusuunnassa. Osaamisen suunnitelmallista kehittämistä ja johtamista työpaikoilla on vahvistettava ottamalla käyttöön osaamiskartoitukset. Lisäksi työnantajan on laadittava vuosittain kattava koulutussuunnitelma koko työpaikalle. Yksilön mahdollisuuksia nostaa omaa osaamis- ja koulutustasoaan työuran aikana pitää vahvistaa.
Muuttuvat osaamistarpeet
EU:n tavoitteena on, että 60 prosenttia työikäisistä osallistuu vuosittain jatkuvaan oppimiseen. Tavoitteen toteutuminen edellyttää määrätietoisia toimia, joilla varmistetaan vetovoimainen ja laadukas jatkuvan oppimisen tarjonta ja ohjauspalvelut. Osallistuminen jatkuvaan oppimiseen tulee olla mahdollista kaikille työikäisille taloudellisesta asemasta riippumatta.
Kynnystä hakeutua koulutukseen on madallettava. Koulutuksen pitää olla helposti saavutettavaa ja kohtuuhintaista. Tutkintoon johtavan koulutuksen on oltava maksutonta. Opintoetuuksilla on turvattava riittävä toimeentulo opintojen aikana elämän eri tilanteissa. Lakkautetun aikuiskoulutustilalle tarvitaan uusi tukimuoto, joka turvaa toimeentuloa opintovapaan aikana.
Koulutusjärjestelmän kehittäminen
Koulutusjärjestelmän pitkäjänteinen kehittäminen ja resursointi luovat osaamisen ja oppimisen perustan. Lasten ja nuorten hyvinvointiin, varhaiskasvatukseen, perusopetukseen sekä toisen ja korkea-asteen koulutukseen on investoitava pitkäjänteisesti.
Osaavat opettajat ja muu henkilöstö, riittävät resurssit, hyvät työolosuhteet ja johtaminen ovat tärkeitä laadukkaan koulutuksen mahdollistajia. Tulevaisuudessa koulutuksessa on pystyttävä vastaamaan paremmin oppilaiden ja opiskelijoiden yksilöllisiin tuen ja ohjauksen tarpeisiin.
Sukupuolittuneet valinnat näkyvät selvästi nuorten siirtyessä peruskoulusta ammatilliseen koulutukseen ja korkeakoulutukseen. Tarvitaan monipuolista ja laadukasta työelämätietoa lieventämään sukupuolittuneita koulutusvalintoja.
Opiskelijoiden ja nuorten mielenterveyden ongelmat ovat kasvaneet. Koulutuksessa on vahvistettava yhteisöllistä toimintakulttuuria, osallistavia toimintatapoja ja oppijalähtöisyyttä.