Jokaisen työelämässä mukana olevan tulee olla tasa-arvoisessa ja yhdenvertaisessa asemassa toisiinsa nähden. Tasa-arvoisella ja yhdenvertaisella työelämällä varmistamme sen, että Suomessa kaikilla on työtä ja voimme kaikki osallistua paremman yhteiskunnan rakentamiseen.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo yhdistetään usein arkikielessä keskenään. Lainsäädännössä kuitenkin laki naisten ja miesten tasa-arvosta eli tasa-arvolaki säätelee nimenomaan sukupuoleen perustuvasta syrjinnän kiellosta.
Sen sijaan yhdenvertaisuuslaissa kiellettyä on työnantajan toiminta, jolla se asettaa työntekijöitä eriarvoiseen asemaan yhdenvertaisuuslaissa lueteltujen syrjintäperusteiden takia. Näitä syrjintäperusteita ovat: ikä, alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, poliittinen toiminta, ammattiyhdistystoiminta, perhesuhteet, terveydentila, vammaisuus, seksuaalinen suuntautuminen, sukupuoli tai muu henkilöön liittyvä syy.
Työsopimuslaki sisältää lisäksi velvollisuuden kohdella työntekijöitä tasapuolisesti. On syytä myös muistaa, että rikoslain mukainen työsyrjintä työpaikasta ilmoitettaessa, työntekijää valittaessa ja palvelussuhteen aikana on rikosoikeudellisesti rangaistava teko.
Tasa-arvolain tarkoituksena on estää sukupuoleen sekä sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä. Tasa-arvolailla pyritään edistämään naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä tässä tarkoituksessa parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä.
Yhdenvertaisuuslain tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuutta sekä auttaa syrjinnän kohteeksi joutunutta. Yhdenvertaisuuslaissa on säädetty jokaisen työnantajan velvollisuudesta edistää yhdenvertaisuutta työpaikalla.
Palkkatasa-arvo
Naisten ja miesten väliset palkkaerot Suomessa koko työmarkkinoilla ovat noin 15,3 prosenttia. Tähän lukuun päädytään silloin, kun verrataan keskimäärin säännöllisen työajan perusteella maksettuja palkkoja.
STTK:n yhtenä keskeisenä tavoitteena on palkkatasa-arvon edistäminen työelämässä. Sukupuolten välinen palkkaero on kaventunut hyvin hitaasti viime vuosina Suomessa. Tarvitsemme useita samanaikaisesti vaikuttavia keinoja, joilla palkkatasa-arvoa voidaan edistää. Keinoja voivat olla esim. palkka-avoimuus, perhevapaiden tasaisempi jakautuminen sekä korkeammat palkankorotukset ja niiden mahdollistaminen naisvaltaisilla aloilla.
Laskemme joka vuosi Naisten palkkapäivän, joka konkretisoi sukupuolten välisiä palkkaeroja.
Palkka-avoimuus
STTK on esittänyt palkkojen laajempaa avoimuutta muun muassa siten, että henkilöstön edustaja työpaikalla saisi tietoonsa koko henkilöstön yksilöidyt palkkatiedot kaikkine palkanosineen. Avoimempi tieto palkoista sekä läpinäkyvät palkkarakenteet- ja järjestelmät mahdollistaisivat perusteettomien palkkaerojen havaitsemisen ja korjaamisen työpaikkatasolla.
Työn ja perheen yhteensovittaminen
Työn ja perheen yhteensovittaminen on kaikkien perheellisten työssäkäyvien sekä heidän perheidensä etu ja oikeus. Suomalaista yhteiskuntaa pidetään perhe- ja lapsiystävällisenä, mutta samalla lapsiperheiden määrä vähenee hälyttävästi. Perhe perustetaan yhä myöhemmin ja se on keskimäärin pienempi kuin aiemmin. Yhä vähenevä työikäinen väestö ja yhteiskunnan heikkenevä huoltosuhde vaativat meitä pitämään huolta perheistä.
Ratkaisut määrittelevät paitsi nyt työiässä olevien sukupolvien elämää, myös tulevaisuuden työntekijöiden mahdollisuuksia. Perheille tarkoitettua tukiverkkoa, palveluita ja työelämän rakenteita on kehitettävä ja arvioitava rohkeasti ja kriittisesti.
On äärimmäisen tärkeää, että jokaisella on mahdollisuus laadukkaaseen työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen. Perheystävälliset työpaikat, joustavat työntekomuodot, perhevapaiden tasainen jakaminen sekä laadukas varhaiskasvatus ovat muutamia esimerkkejä, joita edistämällä työn ja perheen yhteensovittamisesta voidaan tehdä helpompaa.
Syrjintä
Kaikki työnantajat ovat velvollisia edistämään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta riippumatta työpaikan toimialasta, koosta tai mistään muustakaan seikasta. Työpaikan toimintatapojen ja asenteiden on estettävä jo etukäteen, ettei kukaan joudu syrjityksi.
Tasa-arvoon mahdollisesti liittyvistä ongelmista on tärkeää käydä avointa ja rehellistä keskustelua työyhteisöissä. Kaikkeen syrjintään on otettava jokaisessa työyhteisössä nollatoleranssi. Osana tasa-arvosuunnittelua voidaan esimerkiksi laatia menettelytapaohjeet syrjintätapausten ehkäisyyn ja selvittämiseen.
Sellaisella työpaikalla, jossa työskentelee vähintään 30 henkilöä, on työnantajalla velvollisuus laatia yhdessä henkilöstön tai sen edustajien kanssa tasa-arvosuunnitelma ja yhdenvertaisuussuunnitelma toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi.