julkinen sektori

Julkisella sektorilla tarkoitetaan valtiota ja kuntia sekä niiden hallinnon muodostavia toimijoita tai yhteisöjä. Valtiosektoriin kuuluvat esimerkiksi valtion hallinto, yliopistot, Kansaneläkelaitos eli KELA, erilaiset valtionyhtiöt ja liikelaitokset sekä sosiaaliturvarahastot.

Osa kuntia tai kuntayhtymiä ovat kunnan hallinto, kunnallinen koululaitos (peruskoulu sekä lukio ja ammatillinen koulutus), kuntien ja kuntayhtymien palvelulaitokset ja toimipaikat, jotka eivät ole yhtiömuotoisia, varhaiskasvatus sekä kuntien ja kuntayhtymien liikelaitokset.

Uutena toimijana kuntien ja valtion välimaastossa ovat vuoden 2023 alusta toimintansa aloittaneet hyvinvointialueet (21 kpl), jotka vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastuspalveluiden järjestämisestä kansalaisille koko maassa. Hyvinvointialueiden vastuulla ovat esimerkiksi terveyskeskukset ja sairaalat sekä sosiaalipalvelut ja pelastustoimi. Hyvinvointialueiden rahoitus tulee valtiolta.

Julkisen sektorin toiminnan rahoitus tulee pääasiassa veroista, kuten kulutus-, tulo-, omaisuus ja kiinteistöveroista tai haittaveroista. Suomessa verotusoikeus on valtiolla, kunnilla ja kirkolla. Erilaiset sosiaaliturvarahastot keräävät varoja veroluontoisten maksujen avulla.

Julkisen sektorin taloutta tarkastellaan vakiintuneilla tunnusluvuilla, joita kaikkia ilmaistaan suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT). Tunnuslukuja ovat julkisten tulojen ja menojen erotus, julkinen alijäämä ja julkinen velka suhteessa BKT:een. Näitä tunnuslukuja käytetään myös EU-vertailussa. Julkiset menot kuvaavat julkisen sektorin bruttomenoja. Veroaste taas kertoo julkisen sektorin keräämien verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhteellisesta koosta. Arvonlisäys puolestaan kuvaa julkisen sektorin itse tuottamien palvelujen arvon.

STTK:n jäsenliittojen jäsenistä 55 prosenttia työskentelee julkisella sektorilla.

Blogi

Työvoimapalvelut tarvitsevat henkilöstönsä

Tom-Henrik Sirviö | 13.11.2024

Työvoimapalvelut siirtyvät vuodenvaihteessa työllisyysalueiden vastuulle, minkä yhteydessä muuttuu myös rahoitusmalli. Lisäksi ministeriössä suunnitellaan työnhakijan palveluprosessin keventämistä. Muutosten yhteydessä... Lue lisää

Blogi

Yksityisiltä työvoimapalveluilta on vaadittava tuloksia

Tom-Henrik Sirviö | 5.9.2024

Työvoimapalveluita koskevassa keskustelussa nousee yhä enemmän esiin yksityisen sektorin rooli palveluiden tuottamisessa. Yksityisen sektorin hyödyntämisessä tulee kuitenkin muistaa... Lue lisää

Lausunto

Sairauspäivärahan muutokset ja sosiaaliturvarahastojen säästöjen kanavointia koskeva lainsäädäntö, HE eduskunnalle

Patrizio Lainà | 13.8.2024

STTK:n lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle Lausuttavaa sosiaaliturvarahastoihin kohdistuvien säästöjen kanavoinnista? Hallituksen leikkauksista 1134 miljoonaa euroa kohdentuu sosiaaliturvarahastojen menoihin.... Lue lisää

Blogi

Seuraavaksi saksitaan palkkatuki

Tom-Henrik Sirviö | 1.7.2024

Sosiaaliturvaleikkausten voimaantuloa odotellessa hallitus on kohdistanut katseensa työttömien muun tukemisen heikentämiseen. Kesken kesän lausunnoille saapunut esitys leikkaa merkittävästi... Lue lisää

Lausunto

Lausunto virkarikossäännösten uudistamista koskevista selvityksistä

Minna Ahtiainen | 16.4.2024

STTK:n lausunto oikeusministeriölle, lausuntopalvelu.fi Onko muutoksia tapahtunut siinä, missä laajuudessa rikosoikeudellinen virkavastuu on katsottava tarpeelliseksi? Valtiolla työskentelee tällä... Lue lisää

Lausunto

Hallituksen esitys eduskunnalle työttömyyskassojen tehtävien laajentamista koskevaksi lainsäädännöksi

Samppa Koskela | 27.2.2024

STTK:n lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle Esityksessä ehdotetaan, että työttömyyskassat voisivat tarjota jäsenilleen työllisyyttä tukevia palveluita. Työttömyyskassat voisivat tarjota... Lue lisää