Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kiinnitti uudenvuoden puheessaan huomiota moneen, toimivan demokratian näkökulmasta tärkeään asiaan. Hän muun muassa totesi, että ”politiikassakin tarvitaan työrauhaa”.
Toivon, että hallitukseen syntyy luottamuksellinen työilmapiiri, jotta se kykenee toteuttamaan tasapainoista ohjelmaansa
Loppusyksy oli Suomen politiikassa ”työrauhaton”. Sieltä ei puuttunut rallitermein vauhtia eikä vaarallisia tilanteita. Kun muistelemme kevään eduskuntavaaleja edeltänyttä aikaa, sillonkin politiikasta puuttui työrauha.
Myös työmarkkinoilla koettiin monenlaista rallia. Alun perin syksyyn ajoitettu työmarkkinakierroksen avaus odottaa edelleen syntymistään – normaalia huomattavasti pitempään.
Pääministeri Sanna Marinin hallitus jatkaa työtään edellisen hallituksen ohjelmalla. Se sisältää useita myös STTK:n tavoittelemia työelämään, osaamiseen, tasa-arvoon, sosiaaliturvaan, elinkeinopolitiikkaan ja ilmastonmuutokseen liittyviä tavoitteita. Toivon, että hallitukseen syntyy luottamuksellinen työilmapiiri, jotta se kykenee toteuttamaan tasapainoista ohjelmaansa. – Eli toivon enemmän vauhtia ja vähemmän niitä vaarallisia tilanteita.
***
Talouteen ja työllisyyteen liittyvät haasteet ovat uudella hallituksella samat kuin edeltäjällään. Niitä ei hoideta sekavalla politiikalla vaan yhteistyöllä. Hallitusohjelman suurimmat haasteet ja epävarmuustekijät liittyvät 75 prosentin työllisyysasteen ja 60 000 työllistyneen saavuttamiseen sekä tulevien vuosien talouskasvuun.
Jos työllisyys ei kehity toivotusti, helppoja ratkaisuja ei ole.
Parhaillaan kolmikantaisissa työryhmissä mietitään muun muassa maahanmuuttoa, koulutusta, työttömyysturvaa, paikallista sopimista ja perhevapaauudistusta. Tehtävä ei ole helppo. Vaikeammaksi se muuttuu, jos talouskasvu viimeisten ennusteiden valossa hidastuu.
Kevään kehysriihi on ensimmäinen virstanpylväs arvioida, riittävätkö työryhmien pohjalta sovitut toimet vai tarvitaanko aivan uusi rytmi. Jos työllisyys ei kehity toivotusti, helppoja ratkaisuja ei ole. Hallitus ryhtynee tarvittaviin toimiin viimeistään syksyn budjettiriihessä.
Merkittävin yksittäinen toimi työllisyysasteen nostamiseksi, uusien työpaikkojen luomiseksi ja talouskasvun turvaamiseksi on keskeneräinen työmarkkinakierros. Sen kolme isoa haastetta ovat erittäin pitkä neuvotteluaika, matalahko talouskasvu ja kiky-sopimuksen perintö.
Kikyn myötä eri tavoin sovellettu 24 tunnin vuosityöajan pidentäminen näyttää muodostuvan sopimuskierroksen todelliseksi akilleen kantapääksi.
Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ei toimi ilman julkisen alan koulutettua, osaavaa ja ammattitaitoista henkilöstöä.
Kevään myötä päästään julkisen sektorin neuvotteluihin. Ennakkoon sielläkin näyttää muodostuvan erittäin tiukka neuvotteluasetelma. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ei toimi ilman julkisen alan koulutettua, osaavaa ja ammattitaitoista henkilöstöä. Sen varmistamiseksi on huolehdittava oikeudenmukaisesta palkkauksesta ja säällisistä työolosuhteista.
***
Uuden vuoden alussa on hyvä hetki kysyä: Tällaisen epäluottamuksen, riitelevän ja vastakkainasettelua lietsovan Suomenko me haluamme?
Suomalainen – ja myös maailmanlaajuisesti huikea – menestystarina perustuu koulutettuun kansaan, laajaan tasa-arvoon, vahvaan hyvinvointivaltioon, toimiviin työmarkkinoihin ja turvalliseen yhteiskuntaan. Tätä kaikkea on vuosikymmenten saatossa luotu yhteistyöllä rakentaen ja sopien, ei keskenään riidellen tai sotien. En halua uskoa, että Suomen tarinaa jatkossakaan kirjoitetaan riitelyn kautta tai vahvemman oikeudella.
Me suomalaiset kestämme vaikeuksia ja hankalia aikoja, kun asiat perustellaan ja koemme, että ongelmia ratkotaan reilusti ja oikeudenmukaisesti. Työmarkkinatoiminnassa viime vuosien heikon talouden oloissa työelämän heikennykset on nielty pitkin hampain uskoen, että jos se on yhteisen isänmaan etu, se on tehtävä.
Valitettavasti olemme jälkeenpäin saaneet huomata, että ei se ole mennyt reilusti ja oikeudenmukaisesti.
Antti Palola
puheenjohtaja
Kirjoitus on julkaistu aiemmin Verkkouutisten blogissa.