Tälle sivulle on koottu Ukrainan sotaan liittyviä STTK:n kannanottoja ja analyysejä sen vaikutuksista. Lisäksi sivulta löytyy linkkejä tietolähteisiin. Sivu on viimeksi päivitetty 10.5.2022.
STTK on osana suomalaista ja kansainvälistä ay-liikettä tuominnut Venäjän hyökkäyssodan Ukrainassa sekä kansainvälisen oikeuden loukkaukset. Vaikka olemme rauhan puolella, on syytä varautua pitkittyvään kriisiin.
Ukrainan sodan vaikutus ihmisiin
Suomen on toivotettava Ukrainan sodan vuoksi tänne saapuvat pakolaiset tervetulleiksi. Heidän on saatava ennen kaikkea suojelua, mutta päästävä nopeasti myös kotouttamistoimien piiriin. Ukrainasta pakenevat ovat erityisen haavoittuvassa asemassa, eikä heidän hädänalaista asemaansa saa missään nimessä käyttää hyväksi.
Euroopan unioni otti 4.3.2022 Ukrainan pakolaisten osalta käyttöön tilapäisen suojelun direktiivin, joka oikeuttaa vuoden oleskelulupaan EU:n jäsenmaissa sekä myös työntekoon. Tilapäistä suojelua haetaan kuten turvapaikkaakin jättämättä hakemus poliisille tai maahanmuuttoviranomaiselle. Ukrainan pakolaiset voivat hakea myös turvapaikkaa.
On syytä muistaa, että Ukrainasta sotaa paenneet ovat tulleet maahan ensisijaisesti hakeakseen suojaa ja turvaa. Heillä on tilapäiseen suojeluun perustuva työnteko-oikeus, mutta heitä ei voi velvoittaa tekemään työtä. Työ voi olla jaksamista ja kotoutumista tukeva tekijä, kun aika on oikea. Työyhteisöjen on oltava valmiita kohtamaan hädänalaisesta tilanteesta tulevia ihmisiä uudella tavalla. Työllistymisen on tapahduttava samoin reiluin pelisäännöin kuin muillakin työntekijöillä.
Suomeen on maaliskuussa 2022 saapunut noin 15 000 pakolaista Ukrainasta, ja luvun arvioidaan nousevan noin 40–80 tuhanteen vuoden 2022 aikana.
Suomen kunnilla on velvollisuus järjestää oppivelvollisuusikäisille lapsille ja nuorille perusopetusta ja esiopetusta. Maahan saapuvien ukrainalaisten lasten ja nuorten opetus järjestetään perusopetuslain mukaisena esi- tai perusopetuksena tai maahanmuuttajille järjestettävänä perusopetukseen valmistavana opetuksena. Valmistavan opetuksen järjestäminen on kunnille vapaaehtoista. Oppilailla on oikeus myös opinto-ohjaukseen sekä opiskelijahuollon palveluihin, eli kouluterveyshuoltoon, psykologi- ja kuraattoripalveluihin.
Lähde ja lisätietoa:
Ukrainasta paenneiden lasten ja nuorten oppimisen tukeminen perusopetuksessa
Ulkomaalaiset opiskelijat ovat tervetulleita suomalaisiin korkeakouluihin kansalaisuudesta riippumatta. Suomessa opiskelemassa olevat ukrainalaiset ja venäläiset opiskelijat voivat jatkaa opintojaan normaalisti huomioiden mahdolliset henkilöpakotteet ja vientivalvonta, jotka voivat vaikuttaa opiskelijoiden asemaan.
Ammattikorkeakoulut ja yliopistot perivät lukuvuosimaksun EU/ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta, jotka suorittavat muuta kuin suomen- tai ruotsinkielistä tutkintoa. Korkeakoulu voi kohdistaa omalla päätöksellään humanitaarisista syistä stipendejä esimerkiksi sotaa käyvän maan kansalaisille, ja tämä stipendi voidaan kuitata lukuvuosimaksua vastaan, jolloin maksua ei tarvitse suorittaa.
Kansainväliset opiskelijat ovat oikeutettuja viimesijaiseen toimeentulotukeen, mikäli heidän edellytyksensä selviytyä päivittäisistä menoista eivät toteudu. Tilapäisesti oleskelevilla on oikeus vähintään välttämättömään toimeentulotukeen eli elintarvikkeisiin sekä välttämättömiin reseptilääkkeisiin, jotka molemmat myönnetään maksusitoumuksin.
Lähde: Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sen vaikutukset opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalla
Lisätietoa:
Keskitettyä tietoa opintomahdollisuuksista Ukrainasta paenneille
STTK on tuottanut Suomi kodiksi –aiheisen filmisarjan, jossa kerrotaan maahanmuuttajille perustietoa suomalaisen työelämän arvoista ja pelisäännöistä sekä annetaan käytännön neuvoja työnhakuun. Nasima Razmyar ja Ozan Yanar kertovat videoilla suomalaisesta elämäntyylistä ja työkulttuurista.
Ukrainasta saapuneilla, tilapäistä suojelua hakeneilla henkilöillä on oikeus tehdä töitä Suomessa. Tilapäistä suojelua haetaan ottamalla yhteyttä poliisiin tai rajaviranomaisiin maahan saavuttaessa. Työnteko-oikeus alkaa heti hakemuksen jättämisen jälkeen.
STTK haluaa avata yhteiskunnan valmiutta ja toimivuutta yhteiskuntaa koettelevassa kriisissä. Miten eri toimijat varmistavat yhteistyön ja tiedonkulun? Miten erilaisiin kriiseihin voidaan valmistautua? Tule kuuntelemaan asiantuntijoiden keskustelua.
Keskustelemassa:
Ekqvist Merja, ylijohtaja, Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Koskela Akseli, sisäministerin valtiosihteeri
Nikula Nuutti, päällikkö, johdon strateginen tuki, Huoltovarmuuskeskus
Keskustelun vetää STTK:n yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Elena Gorschkow
Ihmisten henkinen kriisinkestävyys on viime vuosina ollut koetuksella koronakriisin ja sitä seuranneen Venäjän hyökkäyssodan uhan vuoksi. Miten käsitellä kriisejä työyhteisössä ja tarjota erilaisia välineitä jaksamiseen? Kuinka huolehtia työntekijänä itse omasta mielen hyvinvoinnistaan kestoltaan epävarmoissa kriisitilanteissa?
Keskustelemassa:
Larivaara Meri, johtaja, Työelämä ja aikuiset – osasto, MIELI ry
Nummelin Ida, sosiaali- ja terveyspolitiikan asiantuntija, STTK
Puskala Liisa, psykologi, erityisasiantuntija, Työterveyslaitos
Rauramo Päivi, asiantuntija, Työturvallisuuskeskus
Keskustelun vetää STTK:n yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Elena Gorschkow
STTK:n julkaisemaa
Linkit
Lisätietoja:
Taina Vallander, yhteiskuntavaikuttamisen johtaja
Elena Gorschkow. yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö
Jaakko Haikonen, kansainvälinen yhteistyö ja EU-edunvalvonta
Katariina Kainu, juristi, työlainsäädäntö
Sodan taloudelliset vaikutukset
Sodalla on merkittäviä vaikutuksia taloustilanteeseen. Vaikka moni suomalainen yritys oli vähentänyt toimintaansa Venäjällä jo ennen sotaa, on sota johtanut useiden suomalaisyritysten vetäytymiseen Venäjältä. Taloudellisista haitoista huolimatta Suomessa on varsin laajasti tuettu EU:n asettamia pakotteita Venäjää vastaan. Venäjän osuus Suomen vientikaupasta on pudonnut jo pidemmän aikaa. Se oli aikoinaan lähes 20 %, mutta vuonna 2021 enää noin 5 %.
Pakotteet
Euroopan unioni, Iso-Britannia ja USA ovat ilmoittaneet Venäjän valtioon sekä venäläisiin yrityksiin kohdistuvista talouspakotteista. Pakotteita kohdistuu myös venäläisiin henkilöihin. Myös Venäjä on kohdistanut vastapakotteita vihamielisiksi katsomiin maihin, mukaan lukien Suomi ja EU.
Pakotteiden talousvaikutukset kohdistuvat ensin sellaisiin suomalaisyrityksiin, joilla on liiketoimintaa Venäjällä tai jotka hyödyntävät raaka-ainetuontia Venäjältä. Venäjänkauppaa tekee noin 2200 yritystä, joista pakotteiden piirissä on 500, alihankintaketjujen osalta vaikutus voi olla laajempi. Luvut voivat muuttua pakotteiden muuttuessa.
Energia
Merkittävä osa Suomen Venäjän tuonnista on energiaa ja tuonnin loppumisella olisi merkittävät vaikutukset Suomessa. Suomi ei kuitenkaan ole Venäjän tuottamasta energiasta yhtä riippuvainen kuin Saksa, Italia tai jotkut muut Keski-Euroopan maat.
Suomen Venäjältä tuomasta energiasta suuri osa on öljyä. Sen tuominen muualta on onneksi helpompaa kuin esimerkiksi kaasun. Venäläisen kaasun merkitys Suomen energiatuotannossa ei ole kovin merkittävä. Suomessa on puhuttanut paljon venäläisen Rosatom-yrityksen kanssa suunniteltu ydinvoimala Länsi-Suomeen, jonka rakennustyöt on jo aloitettu. Hallitus on ilmoittanut, että lupaa ydinvoimalalle ei voida enää puoltaa, ja osa suomalaisista osakkaista on jo irtautunut hankkeesta.
Työelämän kriisinkestävyys
Työyhteisöjen muutoskyky ja kriisinkestävyys on ollut koetuksella jo pandemian aikana. Sota voi tuottaa erilaisia haasteita eri toimialoille kuin pandemia. Työntekijöiden henkisestä jaksamisesta on pidettävä huolta.
Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut ovat sekä työyhteisön että yksilöllisesti työntekijöiden tukena. Esihenkilöillä on tärkeä rooli henkilöstön hyvinvoinnin ja tiedonkulun varmistamisessa. Työterveyshuolto tarjoaa ammattiapua, jota kannattaa hyödyntää matalalla kynnyksellä.
STTK:n julkaisemaa
Linkit
Lisätietoja:
Patrizio Laina, pääekonomisti
Antti Koskela, ekonomisti