Hallituksen esityksiin kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi sisältyy myös 2 500 euron kertakorvaus, joka maksetaan työnantajalle perhevapaista aiheutuvista kustannuksista.
Kertakorvausta on perusteltu perhevapaakustannusten tasaamisella ja nuorten naisten työllistymisen edistämisellä, jotka kumpikin ovat tärkeitä tavoitteita. Niiden saavuttamiseen äitien työnantajalle maksettava kertakorvaus ei kuitenkaan ole oikea keino.
Hallitus ei ole esityksessään avannut yksityiskohtia kertakorvauksesta. Julkistetusta materiaalista ei selviä esimerkiksi se, tarkoittaako työnantajille maksettava kertakorvaus vain äitien työnantajia, kuka kertakorvauksen rahoittaa eikä se miten kertakorvauksen hakeminen ja maksaminen on tarkoitus käytännössä järjestää ja kuinka paljon tästä aiheutuu uutta byrokratiaa ja lisäkuluja.
Julkisuudessa esitettyjen puheenvuorojen perusteella on oletettavaa, että kertakorvaus on tarkoitus maksaa vain äitien työnantajille. Jo tällä hetkellä kaikille työnantajille korvataan lähes kaikki välittömät ja suorat työntekijän perhevapaista aiheutuvat kustannukset. Edellä mainittujen kustannusten korvaukset rahoitetaan sairausvakuutuksen työtulovakuutuksesta, jota maksavat kaikki työnantajat, palkansaajat ja yrittäjät. Tähän rahoitukseen osallistuvat siis kaikki työnantajat riippumatta siitä ovatko ne nais- vai miesvaltaisia tai riippumatta siitä käyttääkö joku heidän työntekijöistään perhevapaita. Yhdessä yhteiseen pottiin kerätystä rahasta maksetaan korvausta sille työnantajalle, jonka työntekijä on käyttänyt perhevapaata.
Kertakorvauksella hallitus ilmeisesti tavoittelee välillisten ja epäsuorien kustannusten korvaamista työnantajalle. Tällaisten välillisten ja epäsuorien kustannusten arviointi on ongelmallista, sillä niiden perusteeksi on mahdotonta esittää sellaisia riidattomia ja yksiselitteisiä kustannuslaskelmia, joiden nojalla kertakorvaus olisi perusteltavissa.
Äitien työnantajille maksettava kertakorvaus ei millään tavalla edistäisi perhevapaiden tasaisempaa jakautumista äitien ja isien kesken. Suomessa naiset ja miehet osallistuvat lähes yhtä paljon työelämään, mutta silti yhä edelleen naiset käyttävät valtaosan perhevapaista.
Perhevapaiden tasaisempi jakautuminen äitien ja isien kesken edistäisi naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä työelämässä että kotona, helpottaisi työn ja perheen tasapainottamista, parantaisi naisten työmarkkina-asemaa sekä edistäisi naisten uratasa-arvoa ja samapalkkaisuustavoitteen toteuttamista, vahvistaisi isien vanhemmuutta, lisäisi koko perheen hyvinvointia sekä tasaisi työntekijän perhevapaista työnantajalle aiheutuvia kustannuksia nais- ja miesvaltaisten alojen kesken.
Ehdotetun kertakorvauksen sijaan tulisikin nyt panostaa perhevapaiden tasaisempaan jakautumiseen, joka siis monen muun positiivisen vaikutuksen lisäksi myös tasaisi perhevapaista työnantajalle aiheutuvia niin suoria ja välittömiä kuin myös epäsuoria ja välillisiä kustannuksia. Tiedossa on, että isät pitävät parhaiten nimenomaan heille kiintiöityjä perhevapaajaksoja, joten isien kannustamiseksi käyttämään enemmän perhevapaita tulisikin pidentää isille ”korvamerkittyä” vapaajaksoa.