STTK:n Katarina Murto: Enemmistö suomalaisista valmis pidentämään isien perhevapaita

STTK:n edunvalvontajohtaja Katarina Murron mielestä työelämän perheystävällisempi kulttuuri helpottaisi pienten lasten vanhempien arkea ja edistäisi tasa-arvon toteutumista niin työelämässä kuin kotona. Työpaikkojen perheystävällisen kulttuurin vahvistuminen parantaisi naisten osallistumista työelämään ja mahdollisuuksia uralla etenemiseen. Sillä olisi positiivinen vaikutus esimerkiksi palkkatasa-arvoon. Myös miehet hyötyisivät paremmasta työn ja perhe-elämän tasapainosta.

– Pikkulapsivaihe yhdistyy usein elämänvaiheeseen, jossa työura on alussa tai sitä pyritään aktiivisesti edistämään. Yhdistelmä on ajankäytöltään haastava. Se luo paineita ja stressiä työssäkäyville vanhemmille. Usein naisen ura joustaa.

Perhevapaauudistus
Perhevapaauudistus

STTK:n pitkäaikaisena tavoitteena on ollut 6+6+6-malli, jossa kumpikin vanhemmista käyttäisi yhden jakson ja kolmannen jakson vanhemmat jakaisivat keskenään haluamallaan tavalla. STTK:n teettämän kyselyn mukaan kaksi kolmasosaa työikäisistä suomalaisista on valmis kasvattamaan isien perhevapaita 9 viikosta 12 viikkoon. Kaikkein suurinta kannatus on alle 35-vuotiaiden keskuudessa. Naiset suhtautuivat ehdotukseen jonkin verran miehiä myönteisemmin. Tiedot käyvät ilmi Aula researchin maaliskuun alussa tekemästä kansalaiskyselystä.

– Suomalaiset ovat valmiita muutokseen, mutta rakenteet pitävät edelleen yllä vanhanaikaista työnjakoa kotona ja työelämässä. Naiset käyttävät enemmistön perhevapaista ja kantavat miehiä suuremman vastuun kotitöistä, lasten kasvatuksesta ja arjen pyörittämisestä. Miehiä tulisikin aktiivisesti kannustaa pitämään pidempiä perhevapaita sekä molempia vanhempia hyödyntämään enemmän työaikajoustoja ja osa-aikatyötä.

Työpaikan joustavat käytännöt ja perheystävällinen kulttuuri parantavat jaksamista, työtehoa ja tuottavuutta. Ne myös vähentävät sairauspoissaoloja ja stressiä sekä sitouttavat työntekijöitä pitkiin työsuhteisiin.
– Perheen ja työelämän yhteensovittamista voidaan tukea hyvillä työpaikkakäytännöillä, kuten joustavilla työajoilla tai lisäämällä henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia työvuorosuunnitteluun. Käytännöt tukevat myös muun henkilöstön hyvinvointia. Perheystävällisyys onkin tasa-arvokysymys, josta kaikki hyötyvät, Murto painottaa.

Lapsiperheiden palvelut tukemaan työelämään osallistumista

Perheille tarkoitettua tukiverkkoa, palveluita ja rakenteita pitää kehittää ja tarkastella rohkean kriittisesti. Muutosten yhteydessä pitäisi kuitenkin aina arvioida, tukevatko ne työelämään osallistumista vai jarruttavatko ne sitä.

– Yhä vähenevä työikäinen väestö ja yhteiskunnan heikkenevä huoltosuhde vaativat meitä pitämään huolta perheistä. On tärkeä ymmärtää, että kysymykset työelämän kulttuurista ja perheille tarjotuista palveluista ovat työelämän ja yhteiskunnan kehittämisen kovaa ydintä, Katarina Murto korostaa.

STTK viettää tänään 8.3. kansainvälistä naistenpäivää järjestämällä keskustelutilaisuuden: Miten perhe pärjää? Seuraa keskustelua aiheesta: #perhepärjää

Lisätietoja: STTK:n edunvalvontajohtaja Katarina Murto, puhelin: 050-568 9188

Perhevapaauudistus

Ajankohtaista

6.10.2025

Vanhuksillakin on oikeus yhteisöllisyyteen, onneen ja turvallisuuteen

Lue
3.10.2025

Tehy arvioi Helsingin hovioikeuden tuomion Kätilöopiston työntekijöiden vahingonkorvausvaateiden hylkäämisestä ja päättää mahdollisista jatkotoimista perehtymisen jälkeen

Lue
3.10.2025

Ensihoitovalmius on heikentynyt – Muuttuva lainsäädäntö edellyttää hyvinvointialueilta lisäresursseja

Lue
3.10.2025

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola: Suomalainen metsänhoito voi olla yhtä aikaa tehokasta ja kestävää

Lue
2.10.2025

MVL hakee viestintä- ja sidosryhmäasiantuntijaa

Lue
2.10.2025

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah sekä metsäasiantuntijoiden puheenjohtaja Stefan Borgman 130-vuotiaan järjestön kokouksessa: Metsiltä odotetaan paljon

Lue
2.10.2025

Tehy vaatii hallitusohjelman noudattamista – kaikkia sote-alan työntekijöitä on suojeltava työväkivallalta

Lue
1.10.2025

Metsäammattilaiset kokevat metsäkeskustelun mediassa yksipuoleisena ja tunneperäisenä

Lue