Yhdenvertaisuus työelämässä: Yhteistyöllä yhdenvertaisuuskin edistyy

Yhteiskunnan ja työelämän yhä edelleen monimuotoistuessa on työpaikoilla syytä pysähtyä pohtimaan myös yhdenvertaisuutta.

Yhdenvertaisuuden toteutumisella on monia positiivisia vaikutuksia

Yhdenvertaisuuden toteutumisella on monia positiivisia vaikutuksia. Se ehkäisee jo ennalta syrjintää, parantaa työyhteisön sisäistä vuorovaikutusta ja sosiaalista ilmapiiriä sekä lisää turvallisuuden tunnetta ja työhyvinvointia. Nämä edellä mainitut seikat ovat omalta osaltaan parantamassa myös työn tehokkuutta ja tuottavuutta. Yhdenvertaisella työpaikalla pystytään hyödyntämään myös monimuotoisuuteen liittyviä etuja.

Yhdenvertaisuus on perus- ja ihmisoikeus, joka kuuluu meille kaikille. Yhdenvertaisuus tarkoittaa, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta iästä, alkuperästä, kansalaisuudesta, kielestä, uskonnosta ja vakaumuksesta, mielipiteistä, poliittisesta- tai ammattiyhdistystoiminnasta, perhesuhteista, terveydentilasta, vammasta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. Tiivistetysti voisi todeta, että yhdenvertaisuuden toteutuminen tarkoittaa, että ketään ei syrjitä millään perusteella.

Työnantajalla on lain mukaan vastuu yhdenvertaisuuden toteutumisesta työpaikalla. Vuoden 2015 alusta voimaan tullut uusi yhdenvertaisuuslaki velvoittaa jokaisen työnantajan edistämään yhdenvertaisuutta. Työnantajan edistämisvelvoite koskee kaikkia työnantajia riippumatta esimerkiksi työpaikan koosta tai alasta. Työnantajan on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista työpaikalla ja työpaikan tarpeet huomioon ottaen kehitettävä työoloja sekä niitä toimintatapoja, joita noudatetaan henkilöstöä valittaessa ja henkilöstöä koskevia ratkaisuja tehtäessä.

Yhdenvertaisuuden arvioimisella pyritään tunnistamaan mahdollista syrjintää sekä löytämään keinoja, joilla työpaikan yhdenvertaisuutta voidaan parantaa. Yhdenvertaisuutta edistävien toimenpiteiden on oltava – toimintaympäristö, voimavarat ja muut olosuhteet huomioon ottaen – tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia. Näin ollen toimenpiteet tuleekin ”räätälöidä” kunkin työpaikan mukaisesti.

Niillä työpaikoilla, joissa säännöllisesti työskentelee vähintään 30 henkilöä, on uudistetun yhdenvertaisuuslain mukaan tehtävä yhdenvertaisuussuunnitelma. Yhdenvertaisuussuunnitelmaan kirjataan tarvittavia toimenpiteitä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Siirtymäsäännöksen mukaan yhdenvertaisuussuunnitelmat on tehtävä siten, että ne ovat voimassa viimeistään 1.1.2017. Suunnitelman tekeminen vaatii perusteellista valmistelua, joten toivottavasti mahdollisimman moni työpaikka on jo käynnistänyt oman valmisteluprosessinsa.

Yhdenvertaisuussuunnitelmaan kirjattavia edistämistoimia ja niiden vaikuttavuutta on lain mukaan käsiteltävä henkilöstön tai heidän edustajiensa kanssa. Parhaiten yhdenvertaisuutta edistetään työpaikalla työnantajan ja henkilöstön yhteistyöllä. Tässä yhteistyössä on henkilöstön edustajilla tärkeä rooli. Mikäli työpaikalla on valittu luottamusmies ja/tai työsuojeluvaltuutettu, ovat he usein luonteva valinta edustamaan henkilöstöä myös yhdenvertaisuussuunnitelman tekemisessä sekä suunnitelman vaikuttavuuden arvioinnissa.

Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut ovat jo valmiiksi perehtyneet työpaikkansa tilanteeseen, joten työpaikan arvioiminen myös yhdenvertaisuuden näkökulmasta luontuu heidän tehtäviinsä. Yhdenvertaisuus ei ole mikään erillinen tai irrallinen osa työpaikan toimintaa, vaan sen pitäisi olla osa normaalia henkilöstöpolitiikkaa. Henkilöstön edustajina luottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on kokonaisvaltainen käsitys työpaikan tilanteesta.

Ajankohtaista

26.4.2024

Ammattiliitto Pron edustajisto: kehysriihen päätökset eivät rakenna pitkäjänteistä kasvua

Lue
26.4.2024

Raskaus- ja perhevapaasyrjintä – totta vai tarua?

Lue
26.4.2024

SuPer: Hallituksen päätös rokotusoikeuden laajentamisesta on oikea

Lue
25.4.2024

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestöiltä yhteinen kannanotto ministeri Anna-Kaisa Ikoselle – sotealan työntekijöiden vaalikelpoisuus palautettava

Lue
24.4.2024

SuPerin Paavola: Asiakkaalle suunniteltu kotihoito jää usein toteutumatta

Lue
23.4.2024

SuPer vaatii valtakunnallisia kielikokeita sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille

Lue
22.4.2024

Suomen työmarkkinatilanne herättää kansainvälistä huomiota

Lue
22.4.2024

Yksityisen opetusalan työriidan sovintoesitys hylättiin – lakko useissa oppilaitoksissa 23.–24.4.

Lue