STTK:n teettämän kyselyn mukaan valtaosa suomalaisista työntekijöistä (57 %) kokee, että heidän työpaikallaan ei edistetä lainkaan tai edistetään melko huonosti suunnitelmallista työssä jaksamista ja työhyvinvointia. Vain 39 prosenttia oli sitä mieltä, että heidän työpaikallaan edistetään erittäin tai melko hyvin työssä jaksamista ja työhyvinvointia.
Ikäryhmistä alle 35-vuotiaat olivat tyytymättömimpiä työhyvinvoinnin edistämiseen. Ammattiaseman mukaan tarkasteltuna ylemmistä toimihenkilöistä tyytyväisiä työhyvinvoinnin edistämiseen oli 53 prosenttia, mutta toimihenkilöistä vain 46 ja työntekijöistä vain 33 prosenttia vastaajista.
Työnantajasektorilla oli vaikutusta tyytyväisyyden tunteeseen. Valtiolla vain 57 prosenttia oli sitä mieltä, että heidän työpaikalla tuetaan työhyvinvointia ja työssä jaksamista erittäin tai melko hyvin. Kuntasektorilla näin ajatteli vain 41 prosenttia vastaajista. Yksityisellä sektorilla vain 36 prosenttia.
– Panostus työhyvinvointiin on aivan liian riittämätöntä kaikilla sektoreilla ja työpaikoilla.
Työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen edistämisellä on merkittävä vaikutus työurien pidentymiseen, sairauspoissaolojen vähentymiseen ja työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyyn. Menetetyn työpanoksen kustannukset ovat erittäin suuria. Lisäksi työhyvinvointi lisää työntekijän motivaatiota ja sitoutumista työhönsä. Työhyvinvointiin panostamalla työnantaja panostaa samalla kilpailukykyyn ja parempaan tuottavuuteen, STTK:n johtaja Katarina Murto korostaa.
– Työhyvinvoinnin merkitys tulee korostumaan entisestään työelämän murroksen myötä. Työhyvinvoinnin merkitys onkin tiedostettu selvästi aiempaa paremmin, siitä keskustellaan enemmän ja useat työnantajat panostavat siihen ihan tosissaan. Mutta kuten kyselyn tuloksetkin osoittavat, tilanne on silti erittäin huolestuttava ja vielä on paljon tehtävää jäljellä hyvän tason saavuttamiseksi laajemminkin, Murto lisää.
STTK:n henkilöstön edustajien barometrin (2015) mukaan henkilöstön edustajat ovat joutuneet vuosi vuodelta puuttumaan yhä enemmän johtamis- ja esimiestyöstä aiheutuviin ongelmiin. STTK esittääkin, että työnantajalla tulee olla lakisääteinen velvoite varmistaa esimiesten riittävä osaaminen ja taidot esimiehenä toimimiseen sekä työhyvinvoinnin edistämiseen. Esimiestehtävissä toimivilla on oltava mahdollisuus osallistua koulutukseen esimiestaitojen kehittämiseksi.
– Työhyvinvoinnin edistäminen edellyttää työpaikan johdolta ja esimiehiltä ymmärrystä, tahtoa ja osaamista työhyvinvoinnin merkityksestä sekä työpaikalle tietoa tarpeellisista ja sopivista toimenpiteistä. Työhyvinvoinnin edistämisestä tulisi keskustella työpaikalla yhdessä ja toimenpiteiden vaikutuksia pitää myös seurata, Katarina Murto painottaa.
STTK haastoi huhtikuussa 2016 kaikki suomalaiset työpaikat edistämään työhyvinvointia #6euroatakaisin-teemalla. Haaste sai aikaan runsaasti keskustelua työhyvinvoinnista ja haasteeseen tarttui usea työpaikka. Nyt tehdyn kyselyn tulos osoittaa kuitenkin, että tilanne on yhä erittäin huolestuttava.
Aula Research toteutti kyselyn STTK:n toimeksiannosta 22.11. – 8.12.2016 välisenä aikana, ja siihen vastasi yhteensä 1 061 työssäkäyvää henkilöä ympäri Suomen. STTK:ssa starttaa #YhdessäTöissä -teemalla keskustelun yhteistoiminnasta suomalaisilla työpaikoilla.
Lisätietoja:
STTK:n johtaja Katarina Murto, puh: 050 568 9188
Kyselyn tulokset diaesityksenä >>
STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 17 jäsenliittoa ja noin 540 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.
***
Pardian jäsentutkimus: Työn intensiteetin kasvu syö työssäjaksamista