Koulutus on paras tapa ehkäistä nuorten syrjäytymistä

Kirjoittaja:

Riina Nousiainen

asiantuntija, koulutus ja osaaminen

Profiili

Heikko koulutustaso on työttömyyden ja mielenterveysongelmien ohella merkittävimpiä nuorten syrjäytymiseen vaikuttavia tekijöitä. Useamman näiden tekijöiden kasaantuminen samalle henkilölle kasvattaa riskiä syrjäytyä. Myönteistä on, että nuorten työttömyys on talouden elpyessä kääntynyt selvään laskuun. Suuri osa syrjäytyneistä nuorista ei kuitenkaan ole esimerkiksi rekisteröitynyt työttömiksi työnhakijoiksi eikä siksi näy.

Esimerkiksi Me-säätiön laskelmien mukaan Suomessa on noin 69 000 syrjässä olevaa nuorta.

Koulutuksen merkitys syrjäytymisen ehkäisemisessä on suuri. Koulutustaso vaikuttaa merkittävästi yksilön työllisyysnäkymiin myös pitemmällä aikavälillä. Heikoimmassa asemassa työllistymisen suhteen ovat nuoret, joilla ei ole lainkaan perusasteen jälkeistä tutkintoa.

Mikään ihmelääke joka vaivaan koulutuskaan ei ole, elleivät edellytykset oppia ja opiskella ole kunnossa. Esimerkiksi mielenterveyden ongelmista kärsivät nuoret tarvitsevat moniammatillista tukea ja palveluita. Apua tulisi saada riittävän ajoissa ja lähellä nuoren arkea. Yhteistyön tiivistäminen ja oikea ajoittaminen ovat myös tarpeen, kun suuria muutoksia on menossa niin sote-palveluissa kuin koulutuksessakin.

Pohja oppimiselle luodaan varhaiskasvatuksessa ja peruskoulutuksessa

Pohja myöhemmälle oppimiselle luodaan varhaiskasvatuksessa ja peruskoulutuksessa. On myös yhä tärkeämpää, että jokainen suorittaisi vähintään toisen asteen tutkinnon. Perusasteen koulutusta vastaavien työpaikkojen määrä on vähentynyt merkittävästi, mikä kertoo työelämän osaamisvaatimusten kasvusta. Koulutus suojaa myös työelämän muutoksilta ja esimerkiksi työttömyydeltä. Siksi esteet toisen asteen koulutukseen hakeutumiselta ja koulutuksen suorittamiselta olisi poistettava.

Koulutustakuu on parantanut siirtymistä toiselle asteelle. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2016 enää 1 400 jätti hakematta toiselle asteelle. Sen sijaan oppivelvollisuuden pidentäminen voisi lisätä toisen asteen tutkinnon suorittamista.

Sen sijaan oppivelvollisuuden pidentäminen voisi lisätä toisen asteen tutkinnon suorittamista.

Talouspolitiikan arviointineuvostolle tuotetussa taustaraportissa todetaan, että 25-vuotiaista 16 prosenttia on perusasteen varassa. Tästä joukosta 40 prosenttia on kokonaan koulutuksen ja työelämän ulkopuolella. Oppivelvollisuusiän pidentämisestä hyötyisivät erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevat nuoret.

Opetushallitus julkaisi tällä viikolla selvityksen toisen asteen koulutuksesta opiskelijoille aiheutuvista kustannuksista. Selvityksen mukaan lukion kokonaiskustannukset voivat nousta jopa 2 500 euroon. Ammatillisen koulutuksen kustannuksetkin voivat opintoalasta riippuen olla useita satoja euroja.

Yhdenvertaisuus koulutuksessa ei toteudu, jos koulutuksen kustannukset muodostuvat esteeksi hakeutua koulutukseen. Ammatillisessa koulutuksessa opiskelevista 16-19 –vuotiaista 11 prosentilla on jo opintolainaa. Toisen asteen koulutuksen maksuttomuudella olisi kaikkein suurin merkitys vähävaraisille perheille ja heidän nuorilleen.

Riina Nousiainen
STTK:n koulutuspoliittinen asiantuntija

Ongelmanratkaisu oppivelvollisuudella: Oppivelvollisuuden pidentäminen

Koulutukseen tasa-arvoa oppivelvollisuutta pidentämällä

Ajankohtaista

30.5.2025

Tehyn valtuuston järjestäymiskokouksessa kesäkuun alussa valitaan järjestölle puheenjohtajisto ja hallitus

Lue
26.5.2025

Kemiallisista tekijöistä työssä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttaminen

Lue
23.5.2025

Asiakasmaksuasetus, HE luonnos eduskunnalle

Lue
23.5.2025

Työllisyystoimilta on pudonnut pohja

Lue
22.5.2025

Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen Helsingin poliisin päätöksestä: ”Mikä on hoitajien oikeusturva Suomessa?”

Lue
22.5.2025

DEI vai ei? Pride-viikon työelämätapahtuma

Lue
21.5.2025

Jyty ehdottaa hallitukselle paluuta kolmikantaiseen yhteistyöhön

Lue
20.5.2025

EU:n laajentumisen perustuttava ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion kunnioittamiseen 

Lue