Euroopan komission maaraportti julkaistiin tällä viikolla. Sävy on myönteinen. Taloutemme kasvaa monipuolisesti ja työllisyysaste on noussut. Inflaatio pysyy silti kurissa. Hintakilpailukykykin on parantunut.
Rikkana rokassa ovat korkealla pysyvä työttömyysaste, ikärakenteen tuoma kustannuspaine sekä laatukilpailukyky, johon hallituksen koulutusleikkauksilla on ollut heikentävä vaikutus.
Suhteellisen hyvin siis menee – ainakin talousmielessä. Punakynää on enemmän sosiaalipuolella. Euroopan Unioni kun on ryhtynyt seuraamaan entistä tarkemmin sitäkin puolta.
On kannatettava asia, että EU:ssa on viime aikoina herätty kehittämään myös sosiaalista pilaria. STTK on yhdessä muiden eurooppalaisten palkansaajajärjestöjen kanssa vaatinut asiaa EU:n agendalle jo jonkin aikaa. Käytännössä kyse olisi oikeudenmukaisista työoloista, työsuojelusta ja riittävästä sosiaaliturvasta. Siis EU:ta hyvinvoinnin levittäjänä ja kehittäjänä.
Mitä me ajattelemme Euroopan unionista?
Kun Euroopan unionia luotiin, talousihmiset ovat olleet valppaana, sosiaalipoliitikot eivät niinkään.
Euroopan Unionia on tähän asti rakennettu pitkälti talouden ja vapaakaupan näkökulmasta. Peruspilareita ovat olleet pääomien, tavaroiden, ihmisten (työvoiman) ja palveluiden vapaa liikkuminen. Sisämarkkina-alueen ja vapaakaupan kehittäminen ja kaupan esteiden poistaminen ovat olleet kiintotähtenä.
Tuloksia onkin tullut. Itä-Euroopan uudet jäsenmaat ovat taloudellisesti nousseet – ja ovat nousemassa perinteisten kehittyneiden maiden luokkaan. Erinomaista.
Talousprojektina ja rauhantakaajana EU on jo osoittanut voimansa jo kymmenien vuosien ajan. Lähitulevaisuudessa nähdään, kykeneekö EU tuottamaan myös sosiaalista oikeudenmukaisuutta maanosan asukkaille.
Minimissään Euroopan Unionissa tulisi luoda seurantamittaristo koskien jäsenmaiden köyhyyttä, syrjäytymistä ja oikeudenmukaisia työolosuhteita – ja antaa velvoittavia suuntauksia näiden asioiden kehittämiselle.
Antti Koskela, STTK:n ekonomisti