STTK:n tavoitteet hallitusohjelmaan: Kestävä talous

STTK:n hallitusohjelmatavoitteet 2019

Suomessa järjestetään eduskuntavaalit 14.4.2019. STTK vaikuttaa ennen eduskuntavaaleja puolueiden ohjelmavalmisteluun, eduskuntavaaliehdokkaisiin sekä tulevaan hallitusohjelmaan.

STTK tavoitteet on koottu ohjelmaan, jonka nimi on Kestävä työelämä, Kestävä talous (alla), Kestävä osaaminen.

STTK:n hallitusohjelmatavoitteet (pdf)

Kestävä talous

Suomen talouden rakenteita pitää uudistaa, osaamista vahvistaa ja investointien määrää lisätä, jotta tuleva kasvupotentiaali voidaan hyödyntää täysimääräisesti. Voimme menestyä vain korkean jalostusasteen tuotannon ja palveluiden avulla. Tuottavuuden nosto vaatii yrityksiltä ja julkiselta sektorilta laajaa panostusta tutkimukseen ja kehittämiseen. Valtion pitää ottaa aktiivinen rahoituksen ohjaajan rooli ja edistää yksityisen sektorin investointeja ja kansainvälistymistä. Korkean osaamistason ylläpitäminen vaatii koulutusasteen nostamista.

Työmarkkinoilla tehtävillä ratkaisuilla vaikutetaan jatkossakin työllisyyteen, tuottavuuteen, kilpailukykyyn, ostovoimaan ja työrauhaan. Suomessa tarvitaan talous- ja työmarkkinapolitiikan yhteensovittamista.

Hyvinvointivaltion kestävä rahoitus edellyttää vahvaa veropohjaa. Verokertymän varmistamiseksi verotusta tulee uudistaa. Tuloerojen kasvu ei edistä kestävän yhteiskunnan rakentamista ja sillä voi olla haitallisia vaikutuksia talouskehitykseen. Työn verotuksen tulee tukea työn tekemistä ja teettämistä. Pieni- ja keskituloisten palkansaajien ansiotuloverotus ei saa estää osaamisen lisäämistä tai vaativampien työtehtävien vastaanottamista.

Suomi tarvitsee selkeän strategian vähähiiliseen ja kestävään yhteiskuntaan siirtymiseksi. Uusiutuvien energiamuotojen ja innovatiivisten energiatehokkaiden ratkaisujen, teknologian ja kiertotalouden hyödyntämistä voidaan edistää esimerkiksi rakennusmääräyksin, julkisilla hankinnoilla sekä infrahankkeissa. Kestävä talous avaa suuria mahdollisuuksia, mutta vaatii kehittyäkseen kannusteita ja velvoitteita. Ympäristö- ja energiaveroilla voidaan ohjata yksilöitä ja yhteisöjä kestävään toimintaan. Uusien työpaikkojen ja elinkeinojen syntyminen sekä vanhojen uudistamisen pitää olla yksi ilmastopolitiikan tavoitteista. Se vaatii valtiolta ennakoivia toimenpiteitä, mutta työn ja työehtojen halpuuttaminen eivät voi olla välineitä siihen.

Seuraavaan hallitusohjelmaan tarvitaan maahanmuuton kokonaisohjelma. Suomen väestörakenne ja aseman turvaaminen pienenä avoimena kansantaloutena edellyttää kasvavaa maahanmuuttoa. Työikäisten määrä vähenee 75 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä ja vuotuisen maahanmuuton tulisi kasvaa 34 000 maahanmuuttajaan, jotta työvoiman tarpeeseen voidaan vastata. Työvoiman saatavuusharkinnasta voidaan luopua, jos työlupien ennakko- ja jälkivalvontaa tehostetaan. Työvoiman epäasiallisesta kohtelusta seuraavien rangaistusten tulee olla nykyistä tiukempia. Kotouttamiseen panostaminen maksaa itse itsensä takaisin parempana työllisyytenä.


KESTÄVÄ TYÖELÄMÄ

KESTÄVÄ TALOUS

KESTÄVÄ OSAAMINEN

STTK:n kymmenen teesiä seuraavaan hallitusohjelmaan

  1. Työelämän lainsäädäntöä pitää uudistaa vastaamaan työmarkkinoiden, yritysrakenteiden, teknologian sekä työnteon muotojen muutokseen. Yhteistoimintalain tilalle tarvitaan kokonaan uusi laki työpaikan toiminnan kehittämisestä.
  2. Perhevapaajärjestelmä pitää uudistaa 6+6+6-mallin mukaisesti.
  3. Sosiaaliturvajärjestelmää tulee uudistaa työllistymiseen ja yhteiskuntaan osallistamiseen kannustavaksi.
  4. Talouden rakenteita pitää uudistaa, osaamista vahvistaa ja investointien määrää lisätä, jotta tuleva kasvupotentiaali voidaan hyödyntää täysimääräisesti.
  5. Hyvinvointivaltion kestävä rahoitus edellyttää vahvaa veropohjaa.
  6. Työn verotuksen tulee tukea työn tekemistä ja teettämistä. Pieni- ja keskituloisten palkansaajien ansiotuloverotus ei saa estää osaamisen lisäämistä tai vaativampien työtehtävien vastaanottamista.
  7. Suomi tarvitsee selkeän strategian vähähiiliseen yhteiskuntaan siirtymiseksi. Kiertotaloutta ja kestävää kehitystä tulisi edistää riittävin kannustein ja velvoittein.
  8. Seuraavaan hallitusohjelmaan tarvitaan työperäisen maahanmuuton lisäämiseen tähtäävä kokonaisohjelma. Kotouttamiseen panostaminen maksaisi itsensä takaisin parempana työllisyytenä.
  9. Seuraavalla hallituskaudella tulee käynnistää kaikki koulutussektorit kattava aikuisille suunnatun koulutuksen kokonaistarkastelu ja mahdollistaa osaamisen päivittäminen joustavasti työn ohessa.
  10. Kaikkien peruskoulun päättäneiden tulisi suorittaa vähintään toisen asteen tutkinto. Toisen asteen tulisi olla maksuton.

Ajankohtaista

26.4.2024

Ammattiliitto Pron edustajisto: kehysriihen päätökset eivät rakenna pitkäjänteistä kasvua

Lue
26.4.2024

Raskaus- ja perhevapaasyrjintä – totta vai tarua?

Lue
26.4.2024

SuPer: Hallituksen päätös rokotusoikeuden laajentamisesta on oikea

Lue
25.4.2024

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestöiltä yhteinen kannanotto ministeri Anna-Kaisa Ikoselle – sotealan työntekijöiden vaalikelpoisuus palautettava

Lue
24.4.2024

SuPerin Paavola: Asiakkaalle suunniteltu kotihoito jää usein toteutumatta

Lue
23.4.2024

SuPer vaatii valtakunnallisia kielikokeita sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille

Lue
22.4.2024

Suomen työmarkkinatilanne herättää kansainvälistä huomiota

Lue
22.4.2024

Yksityisen opetusalan työriidan sovintoesitys hylättiin – lakko useissa oppilaitoksissa 23.–24.4.

Lue